

Vesa Moilanen
Perussuomalaiset: Työllisyys ei parane ilman talouskasvua
Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan. Tästä ei pitäisi kenelläkään olla mitään epäselvyyttä. Näin aloitti perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jari Lindström ryhmäpuheenvuoronsa eduskunnan työllisyyskeskustelussa.
Hallitus vastasi keskiviikkona opposition yhteiseen työllisyyspoliittiseen välikysymykseen. Väistyvä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) väisteli vastuuta korostamalla Euroopan laajuisen talouskriisin syvyyttä ja Suomen elinkeinorakenteen rajua muutosta. Sen hän myönsi, etteivät hallituksen työllisyystavoitteet ole täyttymässä.
Kataisen vastahyökkäys
Katainen käynnisti vastahyökkäyksen, jossa hän kehui luottamuksen Suomen talouteen säilyneen.
– Suomalaiset yritykset ovat säilyttäneet tulevaisuudenuskonsa ja pitäneet kiinni työvoimastaa niin hyvin kuin ovat pystyneet. Tilanne voisi olla täysin toinen, mikäli olisi noudatettu oppositiolta tässä salissa kuultua “letkut irti”-linjaa eurokriisin hoidossa. Silloin olisimme antaneet euroalueen hajota ja pankkijärjestelmän kaatua. Uutta kasvua olisi haettu täyden pohjakosketuksen kautta. Jälki olisi kansalaisten kannalta merkittävästi rumempaa kuin nyt, myös meillä, Katainen väitti.
Katainen myönsi, etteivät hallituksen työllisyystavoitteet ole täyttymässä.
Lindströmin motitus
Lindström ei tästä häkeltynyt. Hän muistutti hallituksen tavoitteista: työllisyysaste piti nostaa 72 prosenttiin, työttömyys alentaa viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.
– Hallituksen alkukausia lukuunottamatta maamme työllisyys on heikentynyt, ei parantunut. Työttömyysasteemme on jo 9,5 prosenttia ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet merkittävästi. Onkin pitkään ollut täysin selvää, että ilman politiikan muutosta hallitus ei pääse lähellekään tavoitteitaan. Tästä huolimatta hallituksen talouspolitiikan iso linja ei ole muuttunut. Työttömyyden torjunta ei ole ollut kovin korkealla hallituksen tärkeysjärjestysksessä, Lindström linjasi.
Perussuomalaisten keinot yrittäjyyden kasvuun
Lindström korosti Suomen kuuluvan talouskasvultaan samaan rupusakkiin Kyproksen ja Kreikan kanssa. Samaan aikaan hallitus väittää, että työ on tehty ja Suomen kurssi käännettiin kehysriihessä. Tällä perustellaan ministerien pakoa kotikonnuilta Brysseliin.
Miksi hallitus ei hyödynnä perussuomalaisten keinoja?
– Esimerkiksi energiapolitiikkamme rakenneuudistusta? Lopetetaan venäläisiä hyödyttävä energiapolitiikan teko ja otetaan tavoitteeksi kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Maassamme on energiatuotteille 8,5 miljardin edestä kysyntää, Lindström muistutti ja vaati poistamaan tämän byrokraattiset esteet. Se toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Hän esitti myös aloittavien ja kasvavien yritysten tukemista veroteitse: ALV:n alaraja pitäisi nostaa 20 000 euroon ja sen huojennusalueen katto 40 000 euroon. Lupabyrokratiaa pitäisi karsia.
Miksei elvytetty koko rahalla?
Lindström ihmetteli hallituksen linjaa, että 19 miljardin myyntituloista vain 600 miljoonaa käytetään kasvupakettiin, lopuilla maksetaan velkoja.
– Vaikka maksamme velasta historiallisen alhaista korkoa, joka on vielä alhaisempi kuin myymänne omaisuuden tuotto? Miksi että käytä vaikka koko tuota summaa kasvun ja työllisyyden kohentamiseksi, Lindström kysyi ja mainitsi myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen esittäneen vastaavia ideoita. Pelkkä tiestömme korjausvelka on noin 2 miljardia euroa. Rahan käyttökohteista ei olisi puutetta, Lindström puntaroi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Energiapolitiikkaan tarvitaan täyskäännös
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää