Minna Korva-Peramäki
Perussuomalaisten kansanedustajat tenttasivat hallitusta eduskunnan kyselytunnilla kansalaisten huolella vanhusten huonosta hoidosta.
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maria Lohela kiinnitti huomion yhä useammin kuultuihin huonoihin uutisiin siitä, kuinka vanhuksia pidetään laitoksissa puutteellisissa oloissa.
– Vanhuksia makuutetaan käytävillä tai ulos ei pääse, laitospaikkoja jonotetaan, vanhuksia pidetään omissa kodeissaan, vaikka enemmän apua tarvittaisiin, eikä hoitajia ole likimainkaan riittävästi. On tapahtunut hyviäkin asioita, mutta huonoja uutisia tulee aina vain useammin. Eihän sellaista voi hyvinvointiyhteiskunnassa hyväksyä, Lohela vetosi.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) vastasi, että peruspalvelulaki antaa hyviä keinoja vastata hoidontarpeeseen mm. hoitajamitoituksen kautta. Hän korosti myös, ettei hallitus voi tehdä kaikkea, vaan vastuu on kunnissa.
Lohela: “Entä 300 miljoonan leikkaus?”
Lohela kiristi ruuvia kysymällä hallituksen rakennepaketissaan esittämästä 300 miljoonan euron leikkauksesta vanhusten laitoshoitoon, jolloin vanhukset siirretään kotihoitoon.
– Oletteko tietoisia tämän vaikutuksista? Ei riitä, että vanhukselle annetaan kerran päivässä vain lääkkeet ja muuten hän olisi kotonaan yksin, kun työtä tekevien käsien määrä on aivan riittämätön, Lohela kysyi.
Huovinen vastasi, ettei 300 miljoonaa ole leikkaus, vaan se suunnataan kotihoidontukeen. Hallitus pyrkii hidastamaan kustannusten nousua, joka tapahtuu väistämättä ikäkehityksen myötä. Mutta kotihoidon kehittämisessä on paljon tekemistä.
Puolueen toinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä muistutti hallituksen linjauksesta, ettei ketään vanhusta jätetä heitteille.
– Mutta tänään on monia vanhuksia heitteillä. Melkein missä muussa tapauksessa tahansa vanhuksen heitteille jättäminen katsottaisiin rikokseksi – mutta ei tässä tapauksessa. Onko teillä minkäänlaista käsitystä todellisuudesta, jossa vanhukset elävät? Jossa monet vanhukset elävät yksin pelossa ja omaishoitajat jättävät läheisilleen pitkiä jäähyväisiä? Mikä on yhteiskunnan vastuu, Mäntylä kysyi.
Huovinen: Väärin sanoa hoidon olevan huonoa
Huovisen mielestä oli väärin antaa kuva, että Suomessa vanhusten hoito olisi vain huonosti.
– Tiedämme kaikki, että ongelmia on, mutta sellaisen kuvan antaminen, että ammattilaiset eivät tekisi työtä kunnolla, on kyllä liioiteltua, Huovinen luisteli ja muistutti esimerkiksi vanhuspalvelulain mitoitusvaatimusten näkyvän internetissä.
Tehdäänkö pitävät kriteerit?
Sairaanhoitajan työtä pitkään tehnyt Laila Koskela jatkoi kysymällä, tekeekö hallitus vanhusten kotihoitoon pitävät turvallisuus- ja laatukriteerit hoidon määrästä ja sen tasosta? Ja henkilöstön määrästä, kun suuressa maassa eivät hoitajat ehdi joka paikkaan.
– Vai siirtyykö näillä toimilla laitoshoito sairaaloista kotiin, kun hoidon tarve ei vähene? Siirtyykö se vain eri seinien sisältä toisaalle, Koskela kysyi.
Huovinen uskoi usean suomalaisen haluavan asua vanhanakin kotonaan.
– Moni asiantuntija kummeksuu suomalaisen hoidon yhä vallitsevaa laitosvaltaisuutta Pohjoismaihin verrattuna. Siksi tuetaan kotiin tuotavilla palveluilla kotona asumista niin, ettei kotona jouduttaisi pelkäämään. Tässä työssä vanhuspalvelulain laatuluokitus on vanhustenhoidon käsikirja, ministeri vastasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
