LEHTIKUVA
Perussuomalaiset teki eduskunnassa 19 esitystä suomalaisen maatalouden pelastamiseksi – hallitus äänesti kaikki kumoon
Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa valtion lisätalousarvioon 19 konkreettista muutosehdotusta, jotka yhdessä muodostavat vahvan kokonaisuuden kotimaisen maatalouden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden sekä maaseudun kehittämisen varmistamiseksi, mutta yksikään ehdotus ei hallitukselle kelvannut. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kuvaa lopputulosta järkyttäväksi. -Hallituksen arvopohjan on vaihduttava, Tynkkynen jyrähtää.
Suomalainen maatalous on keskellä koko EU-ajan vakavinta kriisiä. Lannoitteet, rehut, sähkö, polttoaineet, koneet ja rakennustarvikkeet ovat kaikki kallistuneet rajusti, eikä monella maatilayrittäjällä ole puskureita toiminnan jatkamisen turvaamiseksi.
Osa viljelijöistä on taloudellisen ahdingon vuoksi jättämässä kevätkylvöjä tekemättä, kun ei ole rahaa edes siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden ostoon.
Maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi perussuomalaiset esittivät eduskunnassa vuoden 2022 lisätalousarvioon 19 konkreettista esitystä, jotka yhdessä muodostavat vahvan kokonaisuuden maatalouden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden sekä maaseudun kehittämisen varmistamiseksi – ja hallituspuolueet äänestivät joka ikisen kohdan kumoon.
Loppuuko Suomesta ruuantuotanto?
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kuvaa lopputulosta järkyttäväksi. Tynkkynen pelkää, että kotimainen ruuantuotanto on loppumassa kokonaan.
– Teimme 19 konkreettista esitystä kotimaisen maatalouden hyväksi. Miettikää, että hallitus joka on luvannut huolehtia kotimaisesta maataloudesta, tänään äänesti kaikki esitykset kumoon. Siinä siis tämän hallituksen arvopohja – ja sen on vaihduttava, Tynkkynen jyrähtää juuri julkaisemassaan videossa, joka leviää nyt poikkeuksellisen vauhdikkaasti sosiaalisessa mediassa.
Kaikki 19 maatalouden pelastamiseksi tehtyä esitystä kaatuivat tänään hallituksen äänestäessä vastaan.
Suomessa on nyt se tilanne, että tiloja kaatuu kiihtyvään tahtiin. Ministeri Lepän on siirryttävä sanoista tekoihin.https://t.co/BNAqq34OEq
— Sebastian Tynkkynen (@SebastianTyne) March 11, 2022
Mitä perussuomalaiset esitti?
Perussuomalaisten esitykset, jotka siis eivät kelvanneet hallitukselle, ovat luettavissa valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.
Perussuomalaiset esitti 10 miljoonan lisäystä Maatilatalouden kehittämisrahastoon ja seuraavien lausumien hyväksymistä:
Eduskunta edellyttää, että hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Eduskunta edellyttää, että hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.
Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.
Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.
Eduskunta edellyttää, että hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa. kohdennetuin verotoimenpitein.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinalakiin tarvittavat, kriisin edellyttämät muutokset.
Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.
Eduskunta edellyttää, että hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.
Eduskunta edellyttää, että hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.
Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maatalouden lomituspalvelujen saatavuuden.
Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.
Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää tuottajan maksaman alv-kannan laskemista muun muassa lihan osalta ja ottaa soveltuvin osin käyttöön samantyyppisiä verohuojennuksia lihatuottajille kuten Saksassa on tehty.
Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä tekee toimenpiteitä lämmitys- sekä liikennepolttoaineiden hintojen alentamiseksi etenkin maatalouden, mutta myös koko alkutuotantoketjun, puuhuollon sekä teollisuuden tukemiseksi.
Keskusta viittaa kintaalla maatalouden kriisille
Tynkkysen lisäksi monet muutkin perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenet ovat pahoillaan siitä, ettei hallitus ole kiinnostunut maatalouden pelastamisesta.
Ihmetystä herättää varsinkin se, että toinen päähallituspuolue keskusta viittaa kintaalla maatalouden kriisille.
Perussuomalaisilla oli tänään eduskunnassa monia hyviä lisätalousarvioon tehtyjä muutosehdotuksia etenkin maatalouteen liittyen – sellaisiakin, jotka eivät edellyttäisi lainkaan mittavia lisäpanostuksia.
Jokaikiselle esitykselle hallitus sanoin yksimielisesti:
ei käy.
— Riikka Purra (@ir_rkp) March 11, 2022
Äänestämme maatalouden pelastamisen puolesta.
Hallituspuolueet äänestää vastaan @persut esityksiä . Myös @keskusta pic.twitter.com/OWISw4TE9F— Leena Meri (@leena_meri) March 11, 2022
PS esitti @SuomenEduskunta, että puretaan maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.@keskusta äänesti vastaan.
— Ville Tavio (@VilleTavio) March 11, 2022
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- energiahinnat omavaraisuus Hätätila kriisi hintojen nousu ruuantuotanto lisätalousarvio kotimainen ruoka Riikka Purra Leena Meri Ville Tavio Sebastian Tynkkynen Huoltovarmuus Velkaantuminen perussuomalaiset Maatalous hallitus Keskusta verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittämässä uusia ilmastotoimia – Purra: ”Ykkösasiamme pitäisi olla oman turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen”
Hallitus suunnittelee taas uusia ilmastorasitteita – Purra: ”Miksi ette tässäkään tilanteessa voi luopua kustannuksia lisäävistä toimista?”
PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt
Purra: Saksa korjaa energiapolitiikkansa virheitä, Suomikin pystyy siihen
Ministeri Lintiläkin levittelee vain käsiään: Ruuan hinta nousemassa kaksinkertaiseksi, hallitus jatkaa ilmastotoimiaan – miksi SDP ja keskusta hyväksyvät suomalaisten jatkuvan kurjistamisen?
Kriiseihin varautumista parannettava – Tavio: “Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin”
Perussuomalaiset: Huoltovarmuudesta on puhuttava nyt
Immonen: Ruuan- ja energiantuotannon huoltovarmuus turvattava – “Isänmaan etu kaiken muun edelle”
Koskela: Maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi maatalousyrittäjille pitäisi taata nykyistä huomattavasti vakaampi toimintaympäristö
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.