Jo viisi mittausta eduskuntavaalien jälkeen osoittaa, että perussuomalaiset on Suomen suosituin puolue. Helsingin Sanomien ja Ylen mittaukset antavat kuitenkin eri kuvan trendeistä. Tänään perjantaina julkaistu Ylen kannatusmittaus viittaisi siihen, että perussuomalaisten kannatuskasvu jatkuu vahvana, HS:n keskiviikkoinen tutkimus taas näyttäisi kasvun taittumista. Lisäksi toukokuussa julkaistiin Alma-gallup, jossa PS oli noussut kärkeen.
Ylen kesäkuun kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten etumatka kasvaa toukokuussa julkaistuun verrattuna, kun taas sekä hallitukseen lähtenyt keskusta että oppositioon jäänyt kokoomus vajoavat lisää.
Perussuomalaisten kannatus oli Ylen mittauksessa 19,5 prosenttia (+0,7). Haastattelut tehtiin 13.5.–4.6.2019.
Sosiaalidemokraatit pysyi toiseksi suurimpana puolueena 17,4 prosentin kannatuksella (-0,4), ja kokoomus kolmantena 16,7 prosentin kannatuksella (-0,2).
Ensimmäisessä vaalien jälkeisessä mittauksessa keskusta ja vihreät olivat tasoissa. Nyt vihreät ovat jo puskeneet keskustan ohi 13,9 prosentin kannatuksellaan (+0,6), kun keskusta jäi 12,4 prosenttiin (-0,9).
Jussi Halla-ahon johtama PS ei vielä aivan ole saavuttanut heinäkuun 2011 kannatushuippua, 23,0 prosenttia (Ylellä). Jytkyvaalien jälkeen perussuomalaiset oli ykköspuolue kahdessa Ylen mittauksessa kesän aikana. Marginaali seuraavaan puolueeseen on kuitenkin nyt suurempi kuin koskaan.
Eroa seuraavaan puolueeseen kokoomukseen oli 2011 heinäkuussa 1,8 prosenttiyksikköä. Nyt sosiaalidemokraatit on 2,1 prosenttiyksikköä perussuomalaisten takana.
Tulosten virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta +/- 2,0 prosenttiyksikköä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
