LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Laidunnuksen vaikeutuminen suurpetojen vuoksi uhkaa tilojen kannattavuutta. Tämä lisää maaseudun näivettymistä ja vähentää mahdollisuuksia kestävään ruokatuotantoon, ympäristövaliokunnan perussuomalaiset varoittavat.
Eduskunnan ympäristövaliokunnassa on ollut käsittelyssä kulttuuripoliittinen selonteko.
Perussuomalaiset katsovat, että selonteko tunnistaa kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen laajasti, mutta siinä jää edelleen vähälle huomiolle luontosuhteeseen ja maaseudun kulttuuriperintöön liittyvät keskeiset teemat – kuten perinnebiotooppien hoito ja suomalainen metsästyskulttuuri.
Perinnebiotoopit – niityt, hakamaat, kedot ja metsälaitumet – ovat Suomen monimuotoisimpia, mutta samalla uhanalaisimpia luontotyyppejä. Näillä alueilla elää lähes neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista.
Hoito perustuu perinteisesti laiduntaviin eläimiin, mutta nykyään tämä työ estyy yhä useammin suurpetojen, erityisesti susien aiheuttamien mittavien vahinkojen takia.
– Susikannan kasvu on tehnyt laiduntamisesta monilla alueilla mahdotonta. Laidunnus on perinnebiotooppien hoidon edellytys, ja ilman sitä nämä arvokkaat luontotyypit umpeutuvat ja katoavat. Tällä on suorat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan ja kotimaisen ruuantuotannon edellytyksiin, toteaa kansanedustaja ja ympäristövaliokuntavastaava Petri Huru.
– Laidunnuksen vaikeutuminen suurpetojen vuoksi uhkaa myös tilojen kannattavuutta. Tämä lisää maaseudun näivettymistä ja vähentää mahdollisuuksia kestävään ruokatuotantoon. Perinnebiotooppien hoito on nähtävä osana maatalous- ja kulttuuripolitiikkaa, toteavat valiokunnan jäsenet Sara Seppänen ja Merja Rasinkangas.
Tilastojen mukaan sudet tappavat vuosittain satoja lampaita, ja lukumäärä on ollut kasvussa. Merkittäviä kustannuksia aiheuttavista suojauksista huolimatta vahinkoja tapahtuu edelleen, ja tilat joutuvat vetäytymään sopimuksista, vaikka EU:n ja Suomen tavoitteena on kasvattaa perinnebiotooppien hoitoalaa lähivuosina jopa kymmeniä tuhansia hehtaareja.
Perussuomalaisten mukaan kannanhoidollinen metsästys on mahdollistettava kansallisin toimin, jotta laidunnusta voidaan jatkaa turvallisesti. Samalla on muistettava, että metsästys ei ole pelkkä riistanhoidon väline – vaan osa suomalaista kulttuuriperintöä.
– Metsästys on vuosituhantinen elämäntapa, jossa yhdistyy luontotuntemus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Se on edelleen tärkeä osa maaseudun elämää, ja metsästysseurat ovat monilla alueilla viimeisiä toimivia yhteisöjä. Metsästyskulttuurin säilyttäminen on myös osa elävän maaseudun turvaamista, painottavat Seppänen ja Rasinkangas.
Perussuomalaisten mielestä on hämmästyttävää, että kulttuuripoliittisessa selonteossa ei lainkaan mainita metsästys- ja eränkäyntikulttuuria, vaikka juuri sen ansiosta Suomi on aikoinaan asutettu.
– Metsästys on myös konkreettista luonnonsuojelutyötä – se ylläpitää tasapainoa luonnossa ja turvaa perinneympäristöjen säilymistä, toteavat kansanedustajat Antti Kangas ja Ari Koponen.
Perussuomalaiset edellyttävät, että hallitus varmistaa petopolitiikan ja metsästyslainsäädännön olevan linjassa luonnonhoidon, kulttuuriperinnön ja ruuantuotannon tavoitteiden kanssa – ei niitä vastaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suden siirtämisestä alemmalle suojelutasolle on päätetty tänään Bernin sopimuksen pysyvässä komiteassa. Aiemmin syksyllä myös EU-jäsenmaat äänestivät siirron puolesta. Perussuomalainen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula pitää päätöstä tärkeänä askeleena EU-polulla.
Suden suojelustatus alenee täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Bernin sopimuksen pysyvä komitea päätti asiasta tänään. Perussuomalaisten metsästävä kansanedustaja Ari Koponen pitää tätä merkittävän vaikuttamistyön lopputuloksena, jossa Suomi ei ainakaan hiljaa ole ollut.
Petojen aiheuttamat vahingot ovat puhuttaneet kansaa kautta maan ja nyt ongelmaan tulee ratkaisu. Niin sutta, karhua kuin ilvestäkin on päästävä metsästämään myös kannanhoidollisesti. Kannanhoidollisella metsästyksellä palautetaan petojen ihmisarkuus. - Se on kaikkien - myös petojen - etu, sanoo kansanedustaja Jenna Simula.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ruotsin mallin mukainen alueellinen tarkastelu mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää suurpetotyöryhmän esityksiä tärkeänä askeleena turvallisemman ja elinvoimaisemman maaseudun puolesta.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.
