Matti Matikainen
Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että Suomi lähtisi uudelleen nousuun yrittäjyyden kautta? Siinä kuului perussuomalaisten keskeinen kysymys hallitukselle torstain kyselytunnilla.
Martti Mölsä (ps.), rakennusalan yrittäjä, muistutti teollisuuden tuotannon laskeneen 7,5 prosenttia viime vuodesta ja jo toista vuotta yhtäjaksoisesti. Suomessa on 266 000 yritystä ja niistä 207 000 on pienyrityksiä. Noin puolet yrityksistä on henkilöyrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, joiden verotus on selvästi osakeyhtiöitä ankarampi.
– Pienyritykset ovat ylläpitäneet työpaikkoja, kun suuryritykset ovat vastaavasti vähentäneet niitä. Pienyrittäjille pitäisi antaa kasvunmahdollisuus. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Suomi saataisiin yrittäjyyden kautta nousuun, Mölsä kysyi.
Osui kipeään paikkaan
Se osui kipeään paikkaan. Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) myönsi teollisuuden menettäneen 10 vuodessa 100 000 työpaikkaa. Siihen ovat johtaneet kansainväliset teollisuuden suhdanteet ja kotimaisista kriiseistä suurimpana Nokian romahdus. Kustannuskriisi ja ikäkin painavat päälle. Mölsä korosti, että aina on vaihtoehtoja. Kunnissa yrittäjien merkitys on jo huomattu.
Energiasta työtä?
– Eikö eduskunnassakin olisi syytä herätä huomaamaan, mistä rahat tulevat? Tuontienergia, kuten hiili ei tuo veroja Suomeen. Kannattaisiko uskoa taloustyöryhmän raportti “Kasvua ja työllisyyttä energiapolitiikalla”, jonka mukaan Suomen energiantuonti maksaa 8,5 miljardia euroa. Se raha voitaisiin suunnata kotimaahan, jolloin se loisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Suomihan on täynnä energiaa, Mölsä huomautti.
Myös Mauri Pekkarinen (kesk.) tarttui teemaan ja moitti hallitusta hiilen käytön lisääntymisestä – turpeen verotusta korotettiin samaan aikaan, kun hiilen hinta laski.
Vapaavuori vastasi, että kun 10 vuodessa teollisuudesta hävisi 100 000 työpaikkaa, Pekkarinen oli kahdeksan vuotta teollisuusministerinä, hän ja Jyri Häkämies (kok.) vain vuoden.
– Pekkarinen tietää luoneensa itse tämän järjestelmän, hän sivalsi.
Pekkarinen vastasi työpaikkoja tulleen 40 000 lisää, vaikka teollisuus sukelsikin. Siltikin nyt pitäisi panostaa teollisuuteen, kuten hakkeeseen ja turpeeseen. Onko hallitus valmis muuttamaan hiilenmustan politiikkansa, Pekkarinen kysyi.
– Emme voi muuttaa politiikkaa, jota ei edes ole. Pekkarinen muistaa, kuinka hiili ja turve naitettiin yhteen. Suomen piti tavoittaa 38 prosenttia uusilla energiamuodoilla vuoteen 2020 mennessä. Nyt saavutamme sen ajoissa ja olemme kakkosia koko maailmassa. Ainoa muutos oli, että hiilen hinta on laskenut USA:n kaasulöytöjen vuoksi. Mutta olemme hyvällä tiellä: metsäenergian käyttö kasvaa joka tapauksessa, Vapaavuori puolustautui.
Tukia investointeihin
Kaj Turunen (ps.), eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja penäsi hallitukselta vielä investointeja, jotta kotimaiseen energiaan päästäisiin käsiksi. Ja ne tuet:
– Samaan aikaan, kun hiilen hinta laski, metsähakkeen tukea laskettiin ja turpeen veroa lisättiin.
– Vastaukseni on, että kotimaisen energian käyttö kasvaa koko ajan. Hiilen kasvu on huono asia, mutta moni muukin maa on energia-alijäämäinen. Suomi on suuri tekijä, maailmassa jo toinen, hän kehui.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
