Matti Matikainen
Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että Suomi lähtisi uudelleen nousuun yrittäjyyden kautta? Siinä kuului perussuomalaisten keskeinen kysymys hallitukselle torstain kyselytunnilla.
Martti Mölsä (ps.), rakennusalan yrittäjä, muistutti teollisuuden tuotannon laskeneen 7,5 prosenttia viime vuodesta ja jo toista vuotta yhtäjaksoisesti. Suomessa on 266 000 yritystä ja niistä 207 000 on pienyrityksiä. Noin puolet yrityksistä on henkilöyrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, joiden verotus on selvästi osakeyhtiöitä ankarampi.
– Pienyritykset ovat ylläpitäneet työpaikkoja, kun suuryritykset ovat vastaavasti vähentäneet niitä. Pienyrittäjille pitäisi antaa kasvunmahdollisuus. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Suomi saataisiin yrittäjyyden kautta nousuun, Mölsä kysyi.
Osui kipeään paikkaan
Se osui kipeään paikkaan. Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) myönsi teollisuuden menettäneen 10 vuodessa 100 000 työpaikkaa. Siihen ovat johtaneet kansainväliset teollisuuden suhdanteet ja kotimaisista kriiseistä suurimpana Nokian romahdus. Kustannuskriisi ja ikäkin painavat päälle. Mölsä korosti, että aina on vaihtoehtoja. Kunnissa yrittäjien merkitys on jo huomattu.
Energiasta työtä?
– Eikö eduskunnassakin olisi syytä herätä huomaamaan, mistä rahat tulevat? Tuontienergia, kuten hiili ei tuo veroja Suomeen. Kannattaisiko uskoa taloustyöryhmän raportti “Kasvua ja työllisyyttä energiapolitiikalla”, jonka mukaan Suomen energiantuonti maksaa 8,5 miljardia euroa. Se raha voitaisiin suunnata kotimaahan, jolloin se loisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Suomihan on täynnä energiaa, Mölsä huomautti.
Myös Mauri Pekkarinen (kesk.) tarttui teemaan ja moitti hallitusta hiilen käytön lisääntymisestä – turpeen verotusta korotettiin samaan aikaan, kun hiilen hinta laski.
Vapaavuori vastasi, että kun 10 vuodessa teollisuudesta hävisi 100 000 työpaikkaa, Pekkarinen oli kahdeksan vuotta teollisuusministerinä, hän ja Jyri Häkämies (kok.) vain vuoden.
– Pekkarinen tietää luoneensa itse tämän järjestelmän, hän sivalsi.
Pekkarinen vastasi työpaikkoja tulleen 40 000 lisää, vaikka teollisuus sukelsikin. Siltikin nyt pitäisi panostaa teollisuuteen, kuten hakkeeseen ja turpeeseen. Onko hallitus valmis muuttamaan hiilenmustan politiikkansa, Pekkarinen kysyi.
– Emme voi muuttaa politiikkaa, jota ei edes ole. Pekkarinen muistaa, kuinka hiili ja turve naitettiin yhteen. Suomen piti tavoittaa 38 prosenttia uusilla energiamuodoilla vuoteen 2020 mennessä. Nyt saavutamme sen ajoissa ja olemme kakkosia koko maailmassa. Ainoa muutos oli, että hiilen hinta on laskenut USA:n kaasulöytöjen vuoksi. Mutta olemme hyvällä tiellä: metsäenergian käyttö kasvaa joka tapauksessa, Vapaavuori puolustautui.
Tukia investointeihin
Kaj Turunen (ps.), eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja penäsi hallitukselta vielä investointeja, jotta kotimaiseen energiaan päästäisiin käsiksi. Ja ne tuet:
– Samaan aikaan, kun hiilen hinta laski, metsähakkeen tukea laskettiin ja turpeen veroa lisättiin.
– Vastaukseni on, että kotimaisen energian käyttö kasvaa koko ajan. Hiilen kasvu on huono asia, mutta moni muukin maa on energia-alijäämäinen. Suomi on suuri tekijä, maailmassa jo toinen, hän kehui.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
