LEHTIKUVA
Perussuomalaisten näkökulmasta vain suomalaiset itse voivat toimia oman kulttuurinsa portinvartijoina. Kulttuuri toimii suomalaisia yhdistävänä tekijänä myös vaikeina aikoina.
Eduskunnan tänään pidetyssä lähetekeskustelussa käsiteltiin hallituksen kulttuuripoliittista selontekoa, jonka tarkoituksena on linjata suomalaisen kulttuurin toimintaedellytykset vuoteen 2040 asti.
Kansanedustaja Jaana Strandman korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa suomalaisen kulttuurin perustuvan erityisesti yhteiseen kieleen ja suomalaiseen identiteettiin.
– Kieli on se millä ajatellaan. Kieli on se millä ilmaistaan. Kieli on se, mikä kulttuuria yhdistää. Ja Suomessa se meitä kaikkia suomalaisia yhdistävä kieli – ainoana maailmassa – on suomi.
– Käsittelyssä oleva selonteko on hallitusohjelman mukainen pitkän aikavälin strategia ja toimintasuunnitelma. Sen aikahorisontti ulottuu 2040-luvulle saakka, eli sen tarkoitus on osoittaa suuntaviivoja kauas tulevaisuuteen ja yli hallituskausien. Selonteko käsittelee kulttuurin perustaa, sen säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta. Perussuomalaisesta näkökulmasta tämä kaikki kumpuaa suomen kielestä ja suomalaisesta identiteetistä, Strandman korosti.
Perussuomalaiset näkevät, että oman kielen ja identiteetin arvo korostuu nykyisessä arvaamattomassa maailmassa.
– Selonteko kattaa kulttuurin perustan, tekijöiden aseman, taloudelliset ja rakenteelliset kysymykset sekä kansainväliset vaikutukset. Maailma on erilaisten kansojen muodostama kaunis ja monimuotoinen mosaiikki. Valitettavasti maailma on välillä myös tyly ja turvaton paikka, varsinkin pienille kansoille, Strandman linjasi.
– Tästä syystä meidän on tärkeää tehdä yhteistyötä muiden kanssa, mutta tiukan paikan tullen osattava myös pitää oma päämme ja kyettävä puolustamaan omaa asemaamme ja paikkaamme maailmassa. Oma kieli ja identiteetti sekä kulttuurin juuret nousevat tällaisessa tilanteessa arvoon arvaamattomaan. Kun liikutaan kohti tuntematonta tulevaisuutta, on hyvä tuntea ja tietää vähintään, mistä on tulossa.
Selonteossa on otettu huomioon myös aikamme muutosvoimat, kuten digitalisaatio, väestönkehitys ja kulttuurin rooli näissä asioissa. Perussuomalaisten mukaan on tärkeää pysyä kiinni konkretiassa ja kosketuksessa isoihin kysymyksiin. Selonteossa käydään läpi monia konkreettisia toimia kulttuurialalle.
Perussuomalaiset näkee, että suomalaiset kansana luovat kulttuurin. Kulttuuri syntyy jokapäiväisistä tavoistamme toimia.
– Selonteossa pyritään näinä vaikeinakin aikoina muistuttamaan meitä kulttuuripolitiikan tärkeydestä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin muistaa, että kulttuuri on lähtökohtaisesti muuta kuin politiikkaa. Kulttuuri on kieltä, tapa ajatella ja toimia. Se on kansalaisten jokapäiväistä elämää, konsertteja, kuvataidetta, kävelyä luonnossa, tanssia ja kaikkea sitä, mitä me kansana rakennamme ympärillemme. Kulttuuri on koti, Strandman totesi.
Perussuomalaiset korostaa, että suomalaiset ovat pieni kieliryhmä suuressa maailmassa. Selonteossa tuodaan selvästi esiin, että yksityisen rahoituksen osuus ei yksin riitä takaamaan kaikkea taiteen ja kulttuurin kirjoa ja saavutettavuutta. Tämän tueksi tarvitaan myös julkista rahoitusta.
– Jotta kulttuuri ja taide olisi kuitenkin elinvoimaista ja aitoa, ovat yksityinen rahoitus ja yksittäisten kansalaisten kulutustottumukset aivan ratkaisevan tärkeitä. Kulttuuri ja taide kumpuavat kansasta, ja niitä tehdään ensisijaisesti kansalaisten tarpeisiin. Me perussuomalaiset näemme tärkeänä, että myös kotimaista mesenaattitoimintaa kehitetään. Me haluamme tunnustaa yhtä lailla saunakulttuurin kuin metsästyskulttuurinkin kansamme arvokkaaksi kulttuuriperinteeksi, Strandman korosti.
– Jokainen kansalainen itse vaikuttaa kulttuuriin ja taiteen elinvoimaan omilla ostopäätöksillään. Siksi on tärkeää, että erilainen kulttuurituotanto, näyttelyt ja esitykset ovat lähellä suomalaisia asuinpaikasta riippumatta. On tärkeää muistaa, että jos suomalainen ei tee eikä tue suomalaista teatteria, musiikkia tai elokuvaa, ei sitä tee puolestamme kukaan muukaan.
LEHTIKUVA
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sanonta “maassa maan tavalla” kuvastaa ajatusta, että maassa asuvat tai siellä vierailevat henkilöt kunnioittavat maan kulttuuria, kieliä, lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa, että suomalainen elämäntapa on nostettava keskiöön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu vaatii, että Opetushallitus päivittää ohjeistustaan, jotta kouluissa ja koulujen tilaisuuksissa voidaan pitää vapaasti esillä suomalaisia perinteitä sekä suomalaista ja länsimaista kulttuuriperintöä, myös sellaista, joka sisältää kristillistä kulttuuriperintöä tai viitteitä siihen.
Muusikot ja kulttuurijournalistit kippaavat Ruotsissa ”julmustin” väärään kurkkuun, jos audiosoittimesta pärähtää kuuluville suomalainen joululaulu. Tätä ”synkeää ja lohdutonta” joulunsanomaa on vaikea niellä Pohjanlahden länsipuolella, kirjoittaa SVT.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Perussuomalainen Nuoriso linjasi Turun syyskokouksessa arkkitehtuuripolitiikastaan, joka täydensi olemassa olevaa kieli- ja kulttuuripoliittista ohjelmaa. Perussuomalainen Nuoriso haluaa nähdä paluun perinteiseen arkkitehtuuriin sekä suojella historiallista rakennuskantaa ja perinteistä kaupunkikuvaa, kertoo PS-Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
