LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitotakuuta koskeva esitys on pelkkä silmänkääntötemppu
Eduskunta aloitti keskiviikkona hoitotakuuta koskevan hallituksen esityksen käsittelyn. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen katsovat, että esityksellä ei ole mahdollista saavuttaa sille esitettyjä tavoitteita.
– Hoitoon pääsyn nopeuttaminen otettiin osaksi hallitusohjelmaa. Mutta mitä hallitus teki: ratkaisi ongelman ainoastaan paperilla. Missä rahat, missä lääkärit, missä hoitajat? Hallituksen esitykseen ei sisälly uskottavaa suunnitelmaa siitä, kuinka saadaan lisää hoitohenkilöstöä alueille, joissa esimerkiksi terveyskeskuslääkärin virkoja on ollut pahimmillaan vuosikausia täyttämättä, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat.
Hallitus jakaa rahaa ja luo uutta byrokratiaa
Esityksen keskeinen ongelma on se, että se tulee voimaan vasta seuraavan hallituskauden aikana.
– Pääministeri Sanna Marinin hallitus on priorisoinut kaiken muun sekä ajallisesti että rahallisesti hoitotakuun edelle. Rahaa on löytynyt loputtomasti mihin tahansa, mikä on perusteltu ilmastosyillä, ja hallintoa pöhöttävä sote-uudistus priorisoitiin hoitoon pääsyn ongelmien ratkaisemisen edelle.
– Hallitus on hyvä jakamaan rahaa ja luomaan uutta byrokratiaa, mutta huono ratkaisemaan niitä ongelmia, joista hoitoalan ammattilaiset ja hoitoon pääsyä odottavat potilaat kärsivät joka päivä. Nyt luvattua hoitotakuuta ja lyhyempää hoitoon pääsyä joudutaan odottamaan myös paperilla marraskuuhun 2024 asti, eikä sekään oikeasti toteudu, koska rahaa tai hoitohenkilöstöä ei löydy, Juvonen, Juuso ja Reijonen arvioivat.
Hoitoalan houkuteltava kotimaista työvoimaa
Jotta hoitoon pääsyn ongelmat oikeasti ratkaistaisiin, tarvittaisiin julkisten menojen priorisointia.
– Tärkein tulevaisuusinvestointi, jonka hallitus olisi voinut halutessaan tehdä, olisi ollut panostaa hoitohenkilökunnan työoloihin. Hoitoalan koulutuspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää, jotta hoitotakuun edellyttämät sadat lääkärit ja sairaanhoitajat voidaan rekrytoida, kun nykyisen työvoiman eläköityminen huomioidaan. Tärkeintä kuitenkin on varmistaa, että koulutettu henkilöstö haluaa työskennellä alalla ja nimenomaan Suomessa.
– Tarvitsemme tehokkaan, alan työntekijäjärjestöjen kanssa yhteistyössä luotavan toimenpideohjelman, jolla korjataan niin alan veto- kuin pitovoimaakin koskevat ongelmat. Hoitohenkilökunnan palkkauksen tulee olla pohjoismaisella tasolla kilpailukykyinen ja työolot pitää järjestää niin, että työssäjaksamista tuetaan eikä hoitajia kohdella vuodesta toiseen heittopusseina. Vain näin voidaan varmistaa, että hoitoala houkuttelee jatkossakin kotimaista, ammattitaitoista työvoimaa, perussuomalaiset kiteyttävät.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kotimainen työvoima hoitoonpääsy hoitotakuu ongelmat henkilöstö rahanjako sosiaali- ja terveysvaliokunta hoitoala Kaisa Juuso Minna Reijonen Sanna Marin Byrokratia Arja Juvonen hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kehysriihessä hoitotakuulakiin 95 miljoonaa – Juvonen: Laki ei voi toteutua, sillä hallitukselta puuttuu sotehenkilöstö
Soteuudistuksen toimeenpanosta puuttuu valtavasti rahaa – Purra syyttää hallitusta: “Tämä on kulissia, aikaansaannoksenne ovat pelkkää paperia”
Julkinen sotejärjestelmä on kriisissä – ”Kaikki voimavarat pitäisi kohdistaa suomalaisten ihmisten auttamiseen, hoitamiseen, parantamiseen ja pelastamiseen”
Haluatko sote-aluejohtajaksi? Vaivan palkkaa jopa 17 400 €/kk – edes pääministerille ja tasavallan presidentille ei makseta näin paljon
Sote uhkaa kaatua rahoituksen puutteeseen, vajetta lähes miljardi euroa – ”Hallitus on taitava tekemään uudistuksia, joille ei varata riittävästi rahaa”
Ari Koponen huolissaan hoitotakuun toteutumisesta: “Milloin suomalaisten hätä kuullaan hoitojonoissa?”
Juvonen järkyttynyt hoitotakuun tilanteesta lasten sydänleikkauksissa: Tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.