Keskiviikon eduskunnan täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu valtioneuvoston teollisuuspoliittisesta selonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että selonteko tukee jaetun näkemyksen muodostamista Suomen teollisuuden menestystekijöistä ja auttaa tunnistamaan vaikuttavimmat politiikkatoimet haasteisiin vastaamiseksi.
– Investoinneilla on keskeinen merkitys teollisuudellemme ja sen uudistumiselle, liiketoiminnan arvonlisän kasvattamiselle ja pitkän aikavälin kilpailukyvylle.
Kotimainen teollisuus luo hyvinvointia
Perussuomalaiset näkee, että kilpailukykyiset energia- ja logistiikkakustannukset ovat teollisuudellemme välttämättömyys. Menestyvä sinivalkoinen teollisuus synnyttää hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittavia uusia työpaikkoja.
– Kohtuuhintainen, toimitusvarma energia ja siten monipuolinen energiajärjestelmämme on Suomen teollisuuden ja koko kansantalouden kulmakiviä, Puisto totesi.
– On merkityksellistä, että Suomessa on puhdasta energiaa ja teollisuutta, ja että yrityksemme hyödyntävät bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet ja tarjoavat ratkaisuja maihin, joissa osaamisellamme on kysyntää ja ympäristötoimilla suurinta vaikutusta.
Kilpailukykyiset kustannukset ovat teollisuuden elinehto
Perussuomalaisten mielestä kilpailukykyiset energia- ja logistiikkakustannukset ovat teollisuudelle välttämättömiä. Puisto korosti puheessaan, että mikäli emme huolehdi teollisuuden suotuisista edellytyksistä, teollisuus katoaa käsistämme tai siirtyy muualle.
– Suomalainen teknologia ja tehtaanpiippu ovat mitä parhainta ilmastopolitiikkaa. Selonteon painopistealue on turvata hyvin toimivat logistiset yhteydet ja infrastruktuuri teollisen toiminnan kehittämiselle ja eri puolilla maata sijaitsevien resurssien täysipainoiselle hyödyntämiselle.
Teollisuuspolitiikka elää ajassa
Maailmanpolitiikan myrskyt heijastuvat suoraan myös teollisuuteen. Kriisit sekä pidempiaikaiset kehityskulut, kuten digitalisaatio ja erityisesti geopoliittisten jännitteiden kasvu, ovat muuttaneet voimakkaasti talouden toimintaympäristöä.
Puisto totesi markkinoiden avoimuutta painottavan politiikan roolin pienentyneen valtiontukien ja protektionismin lisääntyessä.
– Suomi pienenä kansantaloutena sekä tiukassa julkisen talouden tilanteessa ei voi toimia kuten monet suuremmat valtiot. Sen sijaan korostamme kasvun hakemista korkealla osaamisella, laadulla ja luotettavuudella.
Geopolitiikka ja turvallisuus määrittelevät yhä enenevissä määrin investointeja ja tämän myötä erityisesti huoltovarmuuden kannalta tärkeitä toimintoja sekä merkittäviä tuotantotekijöitä tarkastellaan tästä näkökulmasta kriittisesti.
– Tässä ajassa korostuu kansallisen edun asettaminen talous- ja elinkeinopolitiikan perustaksi. Painopisteinä ovat nousseet paitsi omavaraisuus ja toimitusvarmuus, myös politiikkatoimet, joilla pyritään entistä selvemmin ns. vetämään kotiinpäin, Puisto painotti.
Suomalainen teollisuusosaaminen on vahvaa
Suomalaisella teollisuudella on näissä vaativissakin olosuhteissa huomattavan paljon annettavaa.
– Vahva osaamispohja yhdistettynä laadukkaaseen tutkimus- ja teknologiainfrastruktuuriin on valttikorttejamme. Nato-jäsenyys puolestaan luo uusia mahdollisuuksia huipputason puolustus- ja teknologiateollisuudellemme, Puisto totesi.
– Meillä on vahvaa osaamista useissa murrosteknologioissa, kuten mikroelektroniikassa, kvanttiteknologioissa, langattomissa tietoverkoissa, suurteholaskennassa ja tekoälyssä, sekä uusien materiaalien, bioteknologian sekä energiateknologioiden aloilla. Monet näistä teknologisista murroksista ovat nopeita, tapahtuvat samanaikaisesti ja vieläpä toisiinsa yhdistyen.
Tuoreiden selvitysten mukaan suuret suomalaisyritykset näkevät toimintaympäristössään jälleen orastavia positiivisia merkkejä ja kysynnän virkoamista niin kotimaassa kuin ulkomailla, epävarmuustekijöistä huolimatta.
– Perussuomalaiset katsovat, että annettu teollisuuspoliittinen selonteko on onnistunut ja auttaa vastaamaan haasteisiin ja moniin mahdollisuuksiin.
