Perussuomalaiset rökitti hallitusta

Eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Jari Lindström johti ensimmäistä kertaa perussuomalaisten hyökkäystä hallitusta vastaan hallituksen talouspoliittisen selonteon yhteydessä keskiviikkona. Ensimmäinen kamppailu onnistui mainiosti.

Kun väittelyssä kokoomuksen Jyrki Katainen joutui perustelemaan, kuinka hallitus ei hänen mukaansa voi kiihdyttää talouskasvua ilman leikkauksia, Lindström esitti vaihtoehtobudjettiin perustuvia lukuisia keinoja, joiden kautta kasvu ja luottamus vahvistuvat.

Katainen kehui ensin Lindströmin esityksiä talouden saamisesta nousuun. Hän totesi päämäärästä oltavan samaa mieltä.

– Ihanteellisessa tilanteessa voitaisiin elvyttää ja saada talous kasvamaan. Mutta vaikeassa tilanteessa näin ei voi tehdä. Täytyy tehdä ikäviäkin päätöksiä, koska muuten menetettäisiin markkinoiden luottamus, Katainen selitti ja pyysi perussuomalaisia täsmentämään reseptiään.

Lindström kiitti Kataista kehuista ja onnitteluista ja selvitti, mikä on perussuomalaisten linja.

– Sanotte, että ette usko aktiiviseen kasvupolitiikkaan. Siinä on olennainen ero, Lindström totesi.

Kansallinen etu edellä

Lindström kertoi perussuomalaisten rakennepaketista, joka tähtää täyskäännökseen energia- ja eurooppapolitiikassa, kansallisen edun puolustamiseen ja yrittäjyyden kannustamiseen.

Energiapolitiikassa puolue vaatii yrityksille haitallisten veronkorotusten perumista ja kotimaisen energian, kuten turpeen tukien palauttamista ympäristöverojen koventamista edeltäneelle tasolle, jolloin energiassa liikkuvat miljardit saadaan pysymään Suomessa. Suomi käyttää nyt tuontienergiaan, kuten öljyyn ja kivihiileen viisi miljardia euroa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kivihiilen käyttö on kasvanut samalla, kun turpeen käyttöä ajetaan alas.

– Eurooppapolitiikan täyskäännös taas tarkoittaa, että työllisyyttä ja yrittäjyyttä puolustetaan. Emme aiheuta itse itsellemme ongelmia, Lindström linjasi.

Katainen kysyi tässä vaiheessa:

– Oletteko tosissanne? Että kolmen miljardin sopeutusvara täyttyisi eurooppa- ja energiapolitiikan täyskäännöksellä ja yrittäjyyden tukemisella? Minä en usko siihen, enkä usko että kukaan muukaan uskoo, hän yritti.

Yhteistä säveltä velan sopeuttamisesta

Lindström vastasi, ettei hän usko kolmen miljardin vajeen lähtevän silmänräpäyksessä. Päinvastoin vajeen kurominen täytyy tehdä ohuessa talouskasvussa hyvin järkevästi. Hän kannattaa sopeuttamisen jaksottamista niin, ettei noin suuri leikkaus tulisi yhdellä kerralla.

Katainen kiitti Lindströmiä tästä linjauksesta ja sanoi hallituksen pyytävän asiantuntijoilta lausunnot asiasta ja tekee päätökset kehysriihessä. Myös Jutta Urpilainen kiitti Lindströmiä selvästä linjauksesta: että puolue on valmis tasapainottamaan velkaantumisen ja jaksottamaan sopeutustoimet. Jäi vaikutelma, että myös vastapuoli piti Lindströmin esiintymistä vakuuttavana.

Urpilainen: Keskustan malli on unelmahöttöä

Keskusta sen sijaan juuttui ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikaisen johdolla tivaamaan hallitukselta, onko se luopunut viimeisestä lupauksestaan eli velkaanumisen pysäyttämisestä vuoteen 2015 mennessä.

Hallitus hakkasi keskustan mallia ontoksi: keskusta moittii hallitusta velkaantumisen vakauttamisen lykkäämisestä, mutta esittää itse miljardiluokan menonlisäyksiä.

– Tämä kuulostaa unelmahötöltä, Urpilainen napautti.

Mauri Pekkarinen totesi omana kantanaan, ettei hallituksen kannata tehdä yhtenä vuotena kolmen miljardin lisäsopeutusta, kun ennestään on sovittu jo miljardista, eli sopeutus kasvaisi jo neljään miljardiin. Katainen kiitti Pekkarisen arviosta, mutta jäi kaipaamaan keskustan ryhmän kantaa.

Kuntasotesotku?

Keskustelussa sivuttiin myös kunta- ja sote-uudistuksia, joista perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä kysyi, onko hallituksella rohkeutta ja nöyryyttä myöntää uudistusten menneen pieleen ja luovuttaa pelin, jolloin suunnitelmat voitaisiin aloittaa puhtaalta pöydältä. Myös Reijo Tossavainen otti esiin sote-uudistuksen ja puolueen peruskunta-piirikuntamallin, jossa piirikunnissa hoidettaisiin vain suurta väestöpohjaa vaativat tehtävät.

– Se on selkeä malli. Keskustan kotikunta-maakuntamalli on hyvin samanlainen. Tiedämme myös, että kokoomuksen edustajista vähintään kolmasosa kannattaa samantapaista mallia. Miksi ei hallitus luovuta nyt? Miksi pitäisi odottaa seuraaviin vaaleihin asti? Tossavainen kysyi.