MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho läksyttää Sanna Marinin (sd) johtamaa hallitusta hälläväliä-suhtautumisesta julkisen talouden kestävyyteen sekä siitä, että hallitus on jo yli vuoden ajan käyttänyt koronaa tekosyynä taloutta ja työllisyyttä vahvistavien uudistusten tekemättä jättämiseen.
Jussi Halla-aho muistuttaa, että suomalaiseen työhön, yrittämiseen ja hyvinvointiin kohdistuvat vakavat uhat eivät johdu koronasta.
– Epidemia on toki kärjistänyt talouteen kohdistuvia uhkia, mutta samalla korona on tarjonnut punavihreälle hallitukselle verukkeen olla tekemättä mitään niille ongelmille, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa ja jotka tulevat vastaan entistä pahempana koronan jälkeen, Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja kritisoi hallitusta myös siitä, että se pyrkii ratkaisemaan lähes jokaisen eteen tulevan ongelman velkarahalla.
– Säästöjä ei edes yritetä hakea. Vastuullisen julkisen talouden perään kyselijöitä syytetään veneen keikuttamisesta ja kansallisen yhtenäisyyden nakertamisesta, Halla-aho ihmettelee.
Hallitus suhtautui aluksi koronaan välinpitämättömästi
Halla-aho muistuttaa, että vielä reilu vuosi sitten Marinin hallitus suhtautui aluksi koronaan jopa välinpitämättömästi.
– Vuosi sitten pääministeri Sanna Marin piti epätodennäköisenä, että koronaepidemia edes koskettaisi Suomea. Hän vertasi koronaa kausi-influenssaan ja totesi, että jätetään spektaakkelit muille. Tuolloin ei ryhdytty pikaisiin toimiin ulkorajojen sulkemiseksi, vaan taudin ensimmäisen, toisen ja kolmannen aallon annettiin esteettä tulla Suomeen. Suomalaiset yrittäjät, työntekijät ja koululaiset ovat maksaneet rahallisen ja inhimillisen hinnan tästä epäonnistumisesta.
– Sen jälkeen spektaakkeleita onkin riittänyt, ja moni ihmettelee, liittyvätkö ne pääministerin imagonkohotukseen vai taudintorjuntaan. Kuntavaalit saatiin peruutettua säikäyttämällä puoluesihteerit 11 000 päivittäisellä tartunnalla huhtikuun puolivälissä. Todellisuus on noin 3 prosenttia tästä arviosta. Ennen pääsiäistä Marin piti välttämättömänä ulkonaliikkumiskieltoa, jolla erikoisliikkeet olisi pantu nurin. Esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa, koska se oli kelvottomasti valmisteltu, ja sen jälkeen hallitus lähtikin pääsiäisenviettoon, eikä asiaan ole sen koommin palattu. Hyvä niin, Halla-aho sanoo.
Politiikalla voidaan vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn
Metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti viime viikolla Kemin Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta, jonka seurauksena suorat työpaikkamenetykset ovat 600-700 henkeä ja epäsuorat siihen päälle.
– Hallitus ottaa mielellään itselleen ansion uusista investoinneista, mutta kun tehtaita pannaan kiinni, syy on aina jossakin muualla. On aivan totta, että paperin kysyntä maailmalla vähenee sekä pitkällä aikajänteellä digitalisaation seurauksena että pandemian vuoksi erityisesti, eikä tämä asia ole hallituksen käsissä. Sen sijaan politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, miten kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomi on yhä armottomammilla markkinoilla, Halla-aho sanoo.
Hän huomauttaa, että paperia tehdään silti jatkossakin. Kyse on vain siitä, missä sitä tehdään.
– Kilpailukyky ei riipu yhdestä tekijästä vaan se on monien osatekijöiden summa. Näistä tekijöistä keskeisiä ovat energia- ja logistiikkakustannukset, raaka-aineen hinta ja työvoimakustannukset.
Sekä Suomi kokonaisuutena että etenkin maakunta-Suomi elävät teollisuudesta ja teollisuuden ympärille rakentuvasta toimeliaisuudesta. Halla-aho korostaa, että tässä tilanteessa Suomella ei ole varaa maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan.
– EU pyrkii hiilineutraaliuteen vuonna 2050, Suomi 15 vuotta aikaisemmin, vaikka Suomen osuus päästöjen lähteenä on absoluuttisesti mitätön ja vaikka maamme energiantuotanto on jo nyt paljon vähäpäästöisempää kuin useimmissa muissa EU-maissa.
Vastuuttomat turvelinjaukset tuhoavat työpaikkoja
Halla-aho tarjoaa vihervasemmiston ideologisten hankkeiden tilalle perussuomalaista linjaa, joka vahvistaa kotimaan taloutta ja samalla nostaa työllisyyttä: palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja on leikattava ja asumisen ja liikkumisen hintaa on saatava alas.
– Vain tällä tavalla yritysten palkkakulut saadaan pidettyä kurissa ilman, että palkansaajien reaaliansiot vähenevät. Paljon huonompi vaihtoehto kilpailukyvyn parantamiseksi on se, mitä EK, kepu, vihreät, RKP ja kokoomus vaativat, eli halvempien työntekijöiden rahtaaminen kehitysmaista.
– Hallituksen on myös luovuttava täysin vastuuttomista turvelinjauksistaan, jotka tuhoavat suomalaisia työpaikkoja ja vahingoittavat huoltovarmuutta ja joiden ilmastovaikutuksetkin ovat kokonaisuutena arvioiden negatiivisia, kun kotimaista turvetta joudutaan korvaamaan tuontipolttoaineilla. Turpeen alasajo on vihreää identiteettipolitiikkaa pahimmillaan. Ikävä kyllä vihreät on se hallituspuolue, joka heiluttaa tässä asiassa tahtipuikkoa, Halla-aho sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- velkaraha korona asuminen ja liikkuminen ostovoima EU-maat palkansaajat työpaikat Julkinen talous Sanna Marin leikkaukset Turve ilmastopolitiikka Suomi perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho verotus Kilpailukyky Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Putkonen: Teollisuudelle ei tuo mitään lisäarvoa se, että Suomi on kilpailijamaita nopeammin hiilineutraali – ”Kustannuskilpailukykymme päinvastoin kärsii”
Grönroos: Kuntavaaleissa päätetään, laitetaanko yhteiset varat suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviin asioihin vai turhiin tai jopa haitallisiin menoihin
Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut
Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja
Perussuomalaiset esittää epäluottamusta punavihreälle hallitukselle: “Hallitus onnistui alittamaan kaikki odotukset”
Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”
Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”
Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle
Juuso: Metsähallituksen pääkonttori Kemiin tukemaan kaupungin rakennemuutosta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää