MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho läksyttää Sanna Marinin (sd) johtamaa hallitusta hälläväliä-suhtautumisesta julkisen talouden kestävyyteen sekä siitä, että hallitus on jo yli vuoden ajan käyttänyt koronaa tekosyynä taloutta ja työllisyyttä vahvistavien uudistusten tekemättä jättämiseen.
Jussi Halla-aho muistuttaa, että suomalaiseen työhön, yrittämiseen ja hyvinvointiin kohdistuvat vakavat uhat eivät johdu koronasta.
– Epidemia on toki kärjistänyt talouteen kohdistuvia uhkia, mutta samalla korona on tarjonnut punavihreälle hallitukselle verukkeen olla tekemättä mitään niille ongelmille, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa ja jotka tulevat vastaan entistä pahempana koronan jälkeen, Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja kritisoi hallitusta myös siitä, että se pyrkii ratkaisemaan lähes jokaisen eteen tulevan ongelman velkarahalla.
– Säästöjä ei edes yritetä hakea. Vastuullisen julkisen talouden perään kyselijöitä syytetään veneen keikuttamisesta ja kansallisen yhtenäisyyden nakertamisesta, Halla-aho ihmettelee.
Hallitus suhtautui aluksi koronaan välinpitämättömästi
Halla-aho muistuttaa, että vielä reilu vuosi sitten Marinin hallitus suhtautui aluksi koronaan jopa välinpitämättömästi.
– Vuosi sitten pääministeri Sanna Marin piti epätodennäköisenä, että koronaepidemia edes koskettaisi Suomea. Hän vertasi koronaa kausi-influenssaan ja totesi, että jätetään spektaakkelit muille. Tuolloin ei ryhdytty pikaisiin toimiin ulkorajojen sulkemiseksi, vaan taudin ensimmäisen, toisen ja kolmannen aallon annettiin esteettä tulla Suomeen. Suomalaiset yrittäjät, työntekijät ja koululaiset ovat maksaneet rahallisen ja inhimillisen hinnan tästä epäonnistumisesta.
– Sen jälkeen spektaakkeleita onkin riittänyt, ja moni ihmettelee, liittyvätkö ne pääministerin imagonkohotukseen vai taudintorjuntaan. Kuntavaalit saatiin peruutettua säikäyttämällä puoluesihteerit 11 000 päivittäisellä tartunnalla huhtikuun puolivälissä. Todellisuus on noin 3 prosenttia tästä arviosta. Ennen pääsiäistä Marin piti välttämättömänä ulkonaliikkumiskieltoa, jolla erikoisliikkeet olisi pantu nurin. Esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa, koska se oli kelvottomasti valmisteltu, ja sen jälkeen hallitus lähtikin pääsiäisenviettoon, eikä asiaan ole sen koommin palattu. Hyvä niin, Halla-aho sanoo.
Politiikalla voidaan vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn
Metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti viime viikolla Kemin Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta, jonka seurauksena suorat työpaikkamenetykset ovat 600-700 henkeä ja epäsuorat siihen päälle.
– Hallitus ottaa mielellään itselleen ansion uusista investoinneista, mutta kun tehtaita pannaan kiinni, syy on aina jossakin muualla. On aivan totta, että paperin kysyntä maailmalla vähenee sekä pitkällä aikajänteellä digitalisaation seurauksena että pandemian vuoksi erityisesti, eikä tämä asia ole hallituksen käsissä. Sen sijaan politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, miten kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomi on yhä armottomammilla markkinoilla, Halla-aho sanoo.
Hän huomauttaa, että paperia tehdään silti jatkossakin. Kyse on vain siitä, missä sitä tehdään.
– Kilpailukyky ei riipu yhdestä tekijästä vaan se on monien osatekijöiden summa. Näistä tekijöistä keskeisiä ovat energia- ja logistiikkakustannukset, raaka-aineen hinta ja työvoimakustannukset.
Sekä Suomi kokonaisuutena että etenkin maakunta-Suomi elävät teollisuudesta ja teollisuuden ympärille rakentuvasta toimeliaisuudesta. Halla-aho korostaa, että tässä tilanteessa Suomella ei ole varaa maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan.
– EU pyrkii hiilineutraaliuteen vuonna 2050, Suomi 15 vuotta aikaisemmin, vaikka Suomen osuus päästöjen lähteenä on absoluuttisesti mitätön ja vaikka maamme energiantuotanto on jo nyt paljon vähäpäästöisempää kuin useimmissa muissa EU-maissa.
Vastuuttomat turvelinjaukset tuhoavat työpaikkoja
Halla-aho tarjoaa vihervasemmiston ideologisten hankkeiden tilalle perussuomalaista linjaa, joka vahvistaa kotimaan taloutta ja samalla nostaa työllisyyttä: palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja on leikattava ja asumisen ja liikkumisen hintaa on saatava alas.
– Vain tällä tavalla yritysten palkkakulut saadaan pidettyä kurissa ilman, että palkansaajien reaaliansiot vähenevät. Paljon huonompi vaihtoehto kilpailukyvyn parantamiseksi on se, mitä EK, kepu, vihreät, RKP ja kokoomus vaativat, eli halvempien työntekijöiden rahtaaminen kehitysmaista.
– Hallituksen on myös luovuttava täysin vastuuttomista turvelinjauksistaan, jotka tuhoavat suomalaisia työpaikkoja ja vahingoittavat huoltovarmuutta ja joiden ilmastovaikutuksetkin ovat kokonaisuutena arvioiden negatiivisia, kun kotimaista turvetta joudutaan korvaamaan tuontipolttoaineilla. Turpeen alasajo on vihreää identiteettipolitiikkaa pahimmillaan. Ikävä kyllä vihreät on se hallituspuolue, joka heiluttaa tässä asiassa tahtipuikkoa, Halla-aho sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- velkaraha korona asuminen ja liikkuminen ostovoima EU-maat palkansaajat työpaikat Julkinen talous Sanna Marin leikkaukset Turve ilmastopolitiikka Suomi perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho verotus Kilpailukyky Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Putkonen: Teollisuudelle ei tuo mitään lisäarvoa se, että Suomi on kilpailijamaita nopeammin hiilineutraali – ”Kustannuskilpailukykymme päinvastoin kärsii”
Grönroos: Kuntavaaleissa päätetään, laitetaanko yhteiset varat suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviin asioihin vai turhiin tai jopa haitallisiin menoihin
Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut
Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja
Perussuomalaiset esittää epäluottamusta punavihreälle hallitukselle: “Hallitus onnistui alittamaan kaikki odotukset”
Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”
Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”
Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle
Juuso: Metsähallituksen pääkonttori Kemiin tukemaan kaupungin rakennemuutosta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää