Perussuomalaiset painostaa hallitusta parempaan kasvuun ja työllisyyteen

Perussuomalaiset painostaa hallitusta parempaan talouskasvuun ja työllisyyteen. Perussuomalaiset jätti vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018. Pentti Kettunen, valiokunnan varapuheenjohtaja, manasi hallitukselle madonluvut valiokunnan mietintöä julkistettaessa.

– Emme ole hallituksen linjaan tyytyväisiä. Emme hyväksy, että tällaisessa tilanteessa leikkauksia lisätään ja rahat loppuvat, Kettunen moittii.

– Olemme jo kolme vuotta ajaneet erilaista talous- ja finanssipoliittista linjaa kuin hallitus. Väitämme myös olleemme oikeassa: jos neuvojamme olisi noudatettu, emme olisi tässä tilanteessa nyt.

Hallitus ajoi Suomen EU:n loukkuun

Hallitus on ajanut maamme seinää vasten: yritysten myyntituloilla on hallituksen mukaan pakko maksaa valtion velkaa paljon tuottavamman elvyttämisen sijasta, koska valtionvelka nousee ensi vuonna yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta ihan Välimeren maiden tapaan. Samaan aikaan valtionvelan euromäärä nousee sataan miljardiin euroon.

Myyntitulot elvytykseen

Perussuomalaisten vaihtoehto noudattaa talouden asiantuntijoiden neuvoja ja tukee hallitusta paremmin kasvua ja työllisyyttä. Puolue sopeuttaisi menoja vähemmän kehyskauden alkupuolella, mutta kiristäisi tahtia loppuvuosina, jolloin talous lienee vakaammalla pohjalla.

– Vaihtoehdossamme olisi kehyskauden lopussa valtionvelkaa hiukan hallituksen vaihtoehtoa vähemmän. Kun vielä käyttäisimme valtion omaisuuden myyntitulot kokonaisuudessaan kasvu- ja investointipakettiin, paranisi valtiontalouden tasapaino vaihtoehdollamme varovaisestikin arvioiden satoja miljoonia, Kettunen toteaa.

– Toisin kuin hallitus, perussuomalaiset eivät käyttäisi valtion omaisuuden myyntituloja vanhojen velkojen maksuun, vaan ne käytettäisiin kokonaan miljardien korjausvelkaa pienentävien ja tulevaa talouskasvua tukevien investointien rahoittamiseksi. Maamme on täynnä kohteita, jotka nykytilanteessa tuottavat taatusti paremmin kuin valtionvelan takaisinmaksu. Hallituksen valitsema linja onkin lähinnä valtion omaisuuden haaskausta.

Myyntiä pitää harkita tarkkaan

Kettunen suhtautuu myös varoen valtion omaisuuden myyntiin ylipäänsä.

– Eihän kannata myydä omaisuutta, joka tuottaa valtiolle. Ja jos toiminta ei ole tuottavaa, eihän sitä kukaan osta, Kettunen aprikoi.

Ei köyhien selkänahasta

Perussuomalaiset eivät leikkaisi lapsilisiä eikä eläkeindeksiä. Puolue sijoittaisi pienituloisten kannalta olennaisiin peruspalveluiden valtionosuuksiin 300 miljoonaa hallitusta enemmän ja korottaisi omaishoidontuen tasoa.

Perussuomalaiset muuttaisivat energiaveroja niin, että turva- ja pienpuuenergia nousisivat kannattaviksi kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan verrattuna. Energiaveroja alennettaisiin 450 miljoonaa euroa ja Windfall-vero poistettaisiin kokonaan. Nämä keinot parantaisivat vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kotimainen energia nostaisi Suomeen miljardien edestä uutta liiketoimintaa.

Soininvaara säesti Kettusen linjauksia

Perussuomalainen-lehti kysyi valiokunnan jäseniltä alustusten päätteeksi, onko hallituksella pelivaraa korottaa aiottua 600 miljoonan euron kasvupakettia kohti 1,9 miljardia, kuten perussuomalaiset ja äskettäin myös nykyinen valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) esitti.

– Moni talousoppinut on arvioinut, että voisimme investoida velaksi aika paljonkin, jos samaan aikaan tehtäisiin tasapainottavia rakenteellisia uudistuksia, kuten eläkeratkaisuja, Soininvaara totesi.

Keskusta samoilla linjoilla

Keskustan Timo Kalli muistutti hallituksen tuudittautuneen sen varaan, että maailmantalouden kasvu vetäisi maan ylös taantumasta. Se oli väärä linja. Vain lisätyöpaikat nostavat Suomen pulasta. Tarvitsemme yhteisen ohjelman talouskasvun ja työpaikkojen luomiseksi.

– Tarvitaan pääomittamista ja byrokratian purkua. Suomalainen yrittäjä joutuu liikaa käyttämään aikaansa byrokratiaan. Tämä koskee eniten pieniä yrityksiä, Kalli sanoi.

Kalli toisti keskustan linjan 200 000 uudesta työpaikasta. Epävarmuuden jatkuminen ja kuntien taksojen ja kunnallisverojen nousu jo ensi syksynä voi tyssätä kasvuaikeet jo siihen. Täytyy luoda tasapainoa ja luottamusta tulevaisuuteen.