Lehtikuva Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ihmetteli keskiviikkona kuntapoliittisen välikysymyksen vastauskeskustelussa, miksei hallituksen kuntapolitiikkaan tule tolkkua.
Hallituksen vastaukseen opposition kuntapoliittiseen välikysymykseen vastasi perussuomalainen kansanedustaja Pirkko Mattila. Hän ihmetteli, että samasta asiasta on pitänyt kysyä jo viidettä kertaa.
– Onko teillä korvat täynnä Brysselin sinisimpukoita vai mikä on, kun ette ymmärrä, mikä kuntapolitiikassanne on pielessä? Kun hallituksella on kerrankin mahdollisuus hoitaa asia omin päin ilman Brysselin ohjausta, niin ei onnistu. Eikö teiltä kotimaan asioiden hoitaminen suju, hallintovaliokuntaa johtava Mattila kysyi.
Hän piti nykytilanteen jatkumista kunnille kestämättömänä vaihtoehtona. Oppositiopuolueet esittivät omat, toisiaan muistuttavat vaihtoehtonsa untauudistukseksi. Niille on yhteistä se, ettei uudistus ole pakkoliitosten tie eikä sitä sidota sote-uudistukseen.
Tennistä pakkoliitoksilla
Mattilan mukaan hallitus pelaa pöytätennistä pakkoliitoksilla, joka on ongelman avainsana. Tuleeko niitä vai ei?
– Yrittäkää nyt päättää, mitä mieltä olette: Henna Virkkusen (kok.) suulla on luvattu ettei tule, mutta hallituksen sisältä on kuultu sama asia toisinpäin. Kuinka näin voi olla, Mattila kysyi.
Poliittisia liitoksia?
Mattila korosti kunnallisen itsehallinnon olevan suomalainen menestystarina, joka on luonut pohjoismaista hyvinvointimallia. Pienikin kunta voi olla tehokas, kunhan se saa tukea suuremmasta yhteisöstä. Kuntayhtymät ovat kehityskelpoisia. Perussuomalaiset esittävät lähipalvelujen turvaamista säädöksillä, joita voidaan kutsua lähipalvelualueiksi.
Koko maakunnan sote-alueen seasta sensijaan on vaikeaa löytää vahvaa peruskuntaa.
– Taustalla lieneekin hallituksen halu muodostaa alueita, joiden poliittiset voimasuhteet vastaisivat paremmin nykyistä hallituskoalitiota, Mattila arveli.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
