Eduskunnan postiluukusta kolahti tänään mielenkiintoinen teos: Evan arvo- ja asennetutkimus 2014. Siinä on roppakaupalla hyödyllistä tietoa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille. Tässä kirjoituksessa kommentoin vain yhtä osa-aluetta, puolueiden sijoittumista poliittisella kentällä.
Tutkimus kiistatta kertoo, että puolueena perussuomalaiset on kaikkein “keskustalaisin”, kaikkein lähinnä keskivertosuomalaista. Julkisuudessa puolueesta annetaan aivan toisenlaista kuvaa median ja kilpailevien puolueiden taholta. Usein tarkoituksella ja vahingoittamismielessä. Joskus myös silkkaa tietämättömyyttään.
Perinteisellä poliittisella vasemmisto-oikeisto akselilla perussuomalaiset asettuu puolueista kaikkein lähimmälle akselin keskikohtaa. Ja kun samanlaisella akselilla toisessa päässä ovat arvoliberaalit ja toisessa päässä konservatiivit, niin tälläkin akselilla perussuomalaiset ovat lähinnä keskikohtaa.
Vihreät asettuvat oikeisto-vasemmisto akselilla samalle kohdalle demareiden kanssa. Sen olen havainnut eduskunnassakin, sillä useimmiten puolueen edustamat mielipiteet ovat melko vasemmalla. Liberaali-konservatiivi akselilla vihreät ovat demareita selvästi liberaalempia.
Muutoin tutkimuksessa ei ole yllätyksiä puolueiden osalta. Kokoomus on eniten oikealla ja vasemmistoliitto on eniten vasemmalla. Keskusta on melkein yhtä keskustalainen kuin perussuomalaiset. Demarit ovat lievästi vasemmalla. Kristillisdemokraatit ovat arvokonservatiiveja.
Mediajulkisuus muokkaa kustakin puolueesta mielikuvaa suuren yleisön silmissä. Erityisen tarkoitushakuista ja tai tietämättömyydestä johtuvaa se on perussuomalaisten osalta. Onhan toimittajista joka kolmas aatemaailmaltaan vihreä.
Perussuomalaisilla on noin puoli miljoonaa kannattajaa. Siksi on luonnollista, että joukkoon mahtuu myös henkilöitä, että eivät ole keskivertoperussuomalaisia. Media nostaa heitä tikun nokkaan. Näin ei tapahdu esimerkiksi vihreiden osalta, vaikka heidänkin porukasta löytyy monen sortin kulkijaa.
Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
