Eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten eduskuntaryhmä pisti hallituksen tiukoille, kun se vaati hallitusta kitkemään äärimmäisen epäoikeudenmukaiset nollatyösopimukset. Nollasopimus tarkoittaa sitä, että työntekijä ei tiedä onko hänellä esimerkiksi viikon aikana ollenkaan töitä vai 40 tuntia.
Kansanedustaja Lea Mäkipää perusteli nollasopimusten sopimattomuutta mm. seuraavasti:
– Työntekijän kannalta tällainen sopimus tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta toimeentulon suhteen: jos työtunteja jollekin viikolle annetaan vain muutama, on palkkakin tuolta ajalta olematon. Myös normaalityösuhteeseen liittyvät sairausajan palkka ja vuosilomakertymä ovat epäselviä, eikä työterveyshuollon palveluita tarvitse työntekijälle tarjota. Tällä hetkellä lainsäädäntömme mahdollistaa kaiken tämän, latasi Mäkipää.
Mäkipäälle hallituksen puolesta vastannut työministeri Lauri Ihalainen myönsi Mäkipään olevan oikeassa:
– Tämä tällainen ei enää kuulu nykyaikaiseen työelämään.
Edustaja Mäkipää jatkoi hallituksen paahtamista seuraavalla kysymyksellään:
– Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työelämään astuvat, itsenäistä elämää aloittelevat nuoremme eivät heti kättelyssä kokisi työmarkkinoiden pelisääntöjä itseään kohtaan epäoikeudenmukaisiksi, mikä pahimmillaan saattaa ajaa heidät työelämän ulkopuolelle?
Ihalaisen oli jälleen myönnettävä, että homma on pielessä jo koulusta alkaen:
– Kouluissa ei anneta riittävästi valmiuksia työelämässä pärjäämiseen ja nuorilta puuttuvat tiedot, heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, harmitteli työministeri.
Kansanedustaja Jari Lindström tivasi hallitukselta, että josko tähän ei muutoin tule tolkkua, niin pitäisikö asiasta säätää laki. Ihalaisen mukaan on kaksi mahdollisuutta tai molemmat:
– On tietysti mahdollisuus säätää laki mutta toinen tie on työehtosopimusten kautta tapahtuva valvonta ja esimerkiksi kaltoin kohdeltu voi viedä asiansa työtuomioistuimeen.
Edustajat kuitenkin purnasivat Ihalaisen vastausta vastaan koska harva lähtee peräämään oikeuksiaan tuomioistuimiin.
