Eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten eduskuntaryhmä pisti hallituksen tiukoille, kun se vaati hallitusta kitkemään äärimmäisen epäoikeudenmukaiset nollatyösopimukset. Nollasopimus tarkoittaa sitä, että työntekijä ei tiedä onko hänellä esimerkiksi viikon aikana ollenkaan töitä vai 40 tuntia.
Kansanedustaja Lea Mäkipää perusteli nollasopimusten sopimattomuutta mm. seuraavasti:
– Työntekijän kannalta tällainen sopimus tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta toimeentulon suhteen: jos työtunteja jollekin viikolle annetaan vain muutama, on palkkakin tuolta ajalta olematon. Myös normaalityösuhteeseen liittyvät sairausajan palkka ja vuosilomakertymä ovat epäselviä, eikä työterveyshuollon palveluita tarvitse työntekijälle tarjota. Tällä hetkellä lainsäädäntömme mahdollistaa kaiken tämän, latasi Mäkipää.
Mäkipäälle hallituksen puolesta vastannut työministeri Lauri Ihalainen myönsi Mäkipään olevan oikeassa:
– Tämä tällainen ei enää kuulu nykyaikaiseen työelämään.
Edustaja Mäkipää jatkoi hallituksen paahtamista seuraavalla kysymyksellään:
– Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työelämään astuvat, itsenäistä elämää aloittelevat nuoremme eivät heti kättelyssä kokisi työmarkkinoiden pelisääntöjä itseään kohtaan epäoikeudenmukaisiksi, mikä pahimmillaan saattaa ajaa heidät työelämän ulkopuolelle?
Ihalaisen oli jälleen myönnettävä, että homma on pielessä jo koulusta alkaen:
– Kouluissa ei anneta riittävästi valmiuksia työelämässä pärjäämiseen ja nuorilta puuttuvat tiedot, heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, harmitteli työministeri.
Kansanedustaja Jari Lindström tivasi hallitukselta, että josko tähän ei muutoin tule tolkkua, niin pitäisikö asiasta säätää laki. Ihalaisen mukaan on kaksi mahdollisuutta tai molemmat:
– On tietysti mahdollisuus säätää laki mutta toinen tie on työehtosopimusten kautta tapahtuva valvonta ja esimerkiksi kaltoin kohdeltu voi viedä asiansa työtuomioistuimeen.
Edustajat kuitenkin purnasivat Ihalaisen vastausta vastaan koska harva lähtee peräämään oikeuksiaan tuomioistuimiin.
SEPPO HUHTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
