Eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten eduskuntaryhmä pisti hallituksen tiukoille, kun se vaati hallitusta kitkemään äärimmäisen epäoikeudenmukaiset nollatyösopimukset. Nollasopimus tarkoittaa sitä, että työntekijä ei tiedä onko hänellä esimerkiksi viikon aikana ollenkaan töitä vai 40 tuntia.
Kansanedustaja Lea Mäkipää perusteli nollasopimusten sopimattomuutta mm. seuraavasti:
– Työntekijän kannalta tällainen sopimus tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta toimeentulon suhteen: jos työtunteja jollekin viikolle annetaan vain muutama, on palkkakin tuolta ajalta olematon. Myös normaalityösuhteeseen liittyvät sairausajan palkka ja vuosilomakertymä ovat epäselviä, eikä työterveyshuollon palveluita tarvitse työntekijälle tarjota. Tällä hetkellä lainsäädäntömme mahdollistaa kaiken tämän, latasi Mäkipää.
Mäkipäälle hallituksen puolesta vastannut työministeri Lauri Ihalainen myönsi Mäkipään olevan oikeassa:
– Tämä tällainen ei enää kuulu nykyaikaiseen työelämään.
Edustaja Mäkipää jatkoi hallituksen paahtamista seuraavalla kysymyksellään:
– Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työelämään astuvat, itsenäistä elämää aloittelevat nuoremme eivät heti kättelyssä kokisi työmarkkinoiden pelisääntöjä itseään kohtaan epäoikeudenmukaisiksi, mikä pahimmillaan saattaa ajaa heidät työelämän ulkopuolelle?
Ihalaisen oli jälleen myönnettävä, että homma on pielessä jo koulusta alkaen:
– Kouluissa ei anneta riittävästi valmiuksia työelämässä pärjäämiseen ja nuorilta puuttuvat tiedot, heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, harmitteli työministeri.
Kansanedustaja Jari Lindström tivasi hallitukselta, että josko tähän ei muutoin tule tolkkua, niin pitäisikö asiasta säätää laki. Ihalaisen mukaan on kaksi mahdollisuutta tai molemmat:
– On tietysti mahdollisuus säätää laki mutta toinen tie on työehtosopimusten kautta tapahtuva valvonta ja esimerkiksi kaltoin kohdeltu voi viedä asiansa työtuomioistuimeen.
Edustajat kuitenkin purnasivat Ihalaisen vastausta vastaan koska harva lähtee peräämään oikeuksiaan tuomioistuimiin.
SEPPO HUHTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
