

Kansanedustajat Arja Juvonen ja Mikko Polvinen. / Matti Matikainen
Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita – Juvonen ja Polvinen kisaan mukaan
Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt lisää eurovaaliehdokkaita. Ehdokkaiksi nimettiin kansanedustajat Arja Juvonen Espoosta sekä Mikko Polvinen Kuhmosta. Arja Juvonen on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 saakka. Ennen uraansa eduskunnassa Juvonen työskenteli yli 20 vuotta vanhustenhoidossa. Polvinen taas on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Koulutukseltaan hän on insinööri.
Arja Juvonen
Muutin aikoinaan Helsinkiin hoitajaopintojen myötä ja työskentelin yli 20 vuotta pääkaupunkiseudulla vanhustenhoidossa. Vuonna 2011 minut valittiin eduskuntaan Uudenmaan piirin espoolaisena kansanedustajana. Minulla on nyt menossa neljäs kausi kansanedustajana, mutta eurovaaleissa olen ehdolla ensimmäistä kertaa.
Koen, että nyt olen valmis EU-vaaleihin. Minulla on vahvaa kokemusta, sitkeyttä ja osaamista ja olen innokas tarttumaan edelleenkin erilaisiin haasteisiin. Olen tehnyt paljon erilaisia valtiopäivätoimia ja saanut edistettyä niitä teemoja, joita olen tullut politiikkaan ajamaan.
Eduskunnassa olen toiminut 10 vuotta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen myös toiminut lakivaliokunnassa ja tarkastusvaliokunnassa, jossa toimin edelleen. Olen myös perustuslakivaliokunnan varajäsen. Tarkastusvaliokunnan tehtävä on valvoa, että suomalaisten verorahoja käytetään oikein ja viisaasti. Tätä vahtimista on tehtävä myös Europarlamentissa, joka on kuin syvä musta aukko, joka nielee rahaa. Elpymispaketin varjolla Euroopan maat, jotka olivat jo kauan hoitaneet talouttaan huonosti, hyötyivät paljon. Nyt on selvinnyt, että elpymisrahoja on käytetty väärin ja niiden valvonta on ollut riittämätöntä.
Olen nostanut eduskunnassa esiin lukuisia sosiaali- ja terveydenhuollon teemoja, jotka ovat valtakunnallisia, mutta myös globaaleja. Antibioottiresistenssin uhka on miellettävä todelliseksi ja tilanne Etelä-Euroopassa Pohjoista-Eurooppaa huolestuttavampi.
Euroopan turvallisuuteen liittyvä teema on laaja sisältäen niin ulko- ja sisäpolitiikkaa, rajapolitiikkaa ja terveysturvallisuutta. Euroopan on pidettä vakautta yllä ja luotava uskoa siihen, että suursodan eskaloitumisen vaaraa ei ole.
Eurooppa romahti koronaepidemiassa, toimintamallit olivat hukassa. Huoltovarmuus sakkasi ja EU-maat ryhtyivät sooloilemaan esimerkiksi koronarokotehankinnoissa. Tätä ei saa tapahtua toisten. Mitä kriisistä opittiin ja mitä aloitteita EU:ssa asian eteen on tehty, on saatava selville. Pandemiasopimus, jota EU:nn sisällä ollaan tekemässä, vaatii selkeyttä siihen, että mitkä ovat siihen liittyvät Suomen taloudelliset vastuut.
Olen kotoisin Siilinjärveltä, jossa vanhempani myös asuvat. On etuoikeus saada tuntea Suomea laajasti. En ole koskaan mieltänyt itseäni vain Uudenmaan kansanedustajaksi. Minulle kansanedustajana rajana on ollut Suomi. Nyt Eurovaaleissa rajoja laajennetaan, mutta Suomen asiat ovat aina ensin. Pyrin Europarlamenttiin ajamaan Suomen ja suomalaisten etua.
Poikani suorittaa juuri varusmiespalvelustaan ja on nyt aliupseerikoulun käynyt ja sotilaspoliisi Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. Hän on Nato-suomen ensimmäistä saapumiserää ja kotiutuu kesäkuuta. Olen äärettömän ylpeä Suomen armeijasta ja siitä, miten se kouluttaa nuoriaan. On ollut suuri ilo saada seurata sitä isänmaallisuutta, mitä nämä nuoret palvelustaan suorittaessa edustavat.
Mikko Polvinen
Mikko Polvinen on ehdolla Euroopan parlamenttiin lyömään tahtia turvallisemman ja itseään kunnioittavan Suomen puolesta:
“Olen Perussuomalaisten kainuulainen kansanedustaja. Erähenkinen insinööri, jolla on vahva kokemus puolustusteollisuudesta. Kahden lapsen isä ja koko Suomen puolustaja itärajalta, valmiina Euroopan parlamenttiin tuomaan väkevää vaikuttamista ja todistamista Suomen tärkeydestä koko Euroopalle.
On Suomen vuoro.
Tulen Euroopan parlamentaarikkona tekemään selväksi sen, että me suomalaiset osaamme hoitaa oman suurpetopolitiikkamme, ruoantuotantomme, tiukan maahanmuuttopolitiikkamme sekä isänmaamme johtamisen ja koko Suomen huomioimisen paremmin kuin Brysselin herrat.
Meidän ei tarvitse tyytyä siihen vähään, mitä Euroopasta olemme saaneet.
Onko valtateitä rakentunut, ruokakorit halventuneet ja koko Suomi pidetty elävänä tai maamme talous kasvanut? Ei ole!
Suomen talous sakkaa, tukieurot ovat painuneet Etelä-Eurooppaan ja tiestömme rapautuu.
Samaan aikaan Suomi on painanut oman maan kansaslaistensa varoja Etelä-Euroopan pohjattomaan kassaan.
Tämä ei voi jatkua. Rahavirran suunta on muututtava kohti Suomea.
Näissä vaaleissa muutamme suunnan. Suomen lonkeronharmaa vaikuttaminen muutetaan väkeväksi voimaksi oman kansamme parhaaksi. Tämän Suomi on ansainnut!”
Perussuomalaisten tähän mennessä muut nimetyt ehdokkaat ovat Sanna Antikainen, Johanna Ekman, Kaisa Garedew, Simo Grönroos, Vilhelm Junnila, Joonas Kiviranta, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mika Niikko, Mauri Peltokangas, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Perussuomalaiset nimeää eurovaaliehdokkaita kevään vaaleihin – katso nimet täältä

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Terveysturvallisuus myös teemaksi eurovaaleissa – Juvonen: Antibioottiresistenssi uhka myös Suomelle

Sara Seppänen ja Ilpo Heltimoinen eurovaaliehdokkaiksi – perussuomalaisten ehdokaslista on nyt täynnä

Junnila: Kaikki äänestämään eurovaaleissa – ”Liian kauan olemme katselleet sivusta, kun joku muu päättää meidän puolestamme”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää