LEHTIKUVA
Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta – Purra: ”On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruuantuotannon todellisuutta”
Oppositiopuolueet jättivät tänään välikysymyksen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisella ministerillä ja siitä huolimatta maataloudessa menee huonommin kuin koskaan.
Eduskunnan oppositioryhmät jättivät perjantaina välikysymyksen hintojen nousun aiheuttamasta maatalouden kriisistä, jonka aikaansaama ahdinko uhkaa vaarantaa ensi talvena kotimaisen ruuantuotannon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Tällä on dramaattisia vaikutuksia suomalaiseen ruuantuotantoon ja huoltovarmuuteen.
– Kasvinviljelytilat ovat pulassa. Lannoitteiden hinnat ovat yli tuplaantuneet muutaman edellisen vuoden aikana. Ensi kesän lannoitelaskut ja muut tuotantopanokset ovat ennätyskalliit. Kasvihuoneviljelijät ovat pulassa kohonneiden sähkölaskujen takia. Kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista, kun kasvihuoneet kylmenevät. Samoin kotieläintilat ovat pulassa. Neljäsosa päätoimisista kotieläintiloista on pahoissa maksuvalmiusongelmissa.
– Samaan aikaan hallitus ei ole päässyt sopuun maatalouden tukemisesta. Maataloudesta on tullut hallituksen riitelyn uhri. Suomalaisesta ruoasta on tullut hallituksen riitelyn uhri. On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruoantuotannon todellisuutta. Keväällä annettu tukipaketti oli riittämätön, se tuli liian myöhään ja kohdistui väärin. Ylipäätänsä kaiken tuen pitää mennä ruoantuotantoon. Emme tarvitse uusia himmeleitä tai tukea näennäisviljelyyn, Purra sanoo.
Jopa kolme tilaa päivässä lopettaa
Perussuomalaiset kysyi maatalousaiheesta eduskunnan kyselytunnilla jo eilen torstaina. Purra vaati tuolloin sääntelyn ja ilmastotoimien helpottamista.
– Kuten eilen kyselytunnilla pääministeriltä kuulimme, myöskään byrokraattista taakkaa ja kustannuksia aiheuttavista vaatimuksista esimerkiksi ilmastotoimiin liittyen ei olla luopumassa, vaikka tilanne on tällainen. Ruoantuottajan mahdollisuuksia toimia rusikoidaan monesta suunnasta, ja tämän korjaamiseen ei raha riitä.
– Haluammeko me Suomeen samaa kuin vaikkapa Hollannissa on nähty, jossa EU:n toimesta ajettava ilmastolaki maatalouden typpipäästöjen laskemiseksi ajaa valtavan määrän tiloja alas ja ruoantuotanto uhkaa supistua murto-osaan? Tällaisena aikana, kun kansallisesta ruokaturvasta pitäisi erityisesti pitää huolta. Valitettavasti on todettava, että pääministerin ja keskustaministerien suusta nämä sanat, ruokaturva ja huoltovarmuus, ovat pelkkää sanahelinää.
Alkutuottajien saama yrittäjätulo on laskenut koko ajan dramaattisesti per tila. Purra huomauttaa, että joka päivä noin kolme tilaa lopettaa toimintansa.
– Näitä ei saada takaisin, ainakaan kovin helposti. Kun ala ja osaaminen on ajettu alas, sitä ei niin vain ylös nosteta. Kun väki samaan aikaan pakkautuu tänne kasvukeskuksiin, mistä se ruoka tulee kauppoihimme ja suomalaisten pöytiin? Tämä on perustavanlaatuinen asia olemassaolomme kannalta, ei mitään identiteettipolitiikkaa, Purra sanoo.
Kotimainen ruuantuotanto ansaitsee arvonpalautuksen
Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisen ministerin käsissä, samoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajuus. Silti maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin.
– Me tarvitsemme suomalaisen ruoantuotannon arvonpalautuksen ja vuosikausien ilmastosyyllistämisen jälkeen maatalouden tuottajalle ennemminkin soviteltavaksi sankarin viitan. Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa. Tätä menoa sitä ei vain ole kukaan tuottamassa.
Perussuomalaiset esittivät aiemmin kiinteistöveron poistoa maa- ja metsätalouden talousrakennuksilta, ja tähän hallitus osittain tarttuikin.
– Lisäksi olemme peräänkuuluttaneet nopeita toimia suomalaisen ruoan viennin edistämiseksi. Omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuonnin kanssa. Esimerkiksi Suomessa aivan oikein vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monessa maassa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa.
Purra vaatii, että tuontiruoalta edellytetään samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin kotimaassakin.
Perussuomalaisilta uusi maatalouspoliittinen ohjelma
Perussuomalaiset julkaisee ensi viikolla puolueen uuden maatalouspoliittisen ohjelman.
– Siinä käsittelemme näitä asioita ja esitämme keinoja korjata ongelmia. Ohjelma huomioi maatalouden, metsät, metsästyksen ja monta muuta tärkeää maaseudun ja koko maan asiaa, Purra toteaa.
Alkutuottaja painettu maahan, muut korjaavat voiton
Kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan perussuomalaiset on mukana opposition yhteisessä välikysymyksessä siksi, koska hallitus ei ole onnistunut näiden vakavien ongelmien korjaamisessa tai edes helpottamisessa. Elomaa huomauttaa, että maatalous on syvässä kriisissä ja asia on ratkaistava välittömästi.
– Viljelijöiltä kysyttiin, mitkä ovat suurimmat haasteet, joita he tällä hetkellä kohtaavat. Keskeistä on kannattavuuskriisi eli se, että kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pitkä miinus. Alkutuotanto saa siis minimaalisen korvauksen. Alkutuottaja tuotteineen ryömii maassa, ja muut korjaavat voiton, Elomaa sanoo.
Vaikka viljelijät pitivät kustannuskriisiä suurimpana ongelmana, myös se huolettaa, mikä on heidän henkilökohtainen jaksamisensa lähitulevaisuudessa.
– Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt edessä ja eläimet odottavat navetassa ruokaa ja heiniä.
Myös kuluttajan etu kyseessä
Elomaa huomauttaa, että monia askarruttaa sekin, kuka jatkaa tilalla.
– Kuka on se nuori, joka jatkaa tilalla? Jos jatkajaksi tuleekin tilallisen oma jälkeläinen tai joku muu ostaa tilan, voi kysyä, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät. Vastaus on, että ne ovat heikot. Se, että tuet maksetaan viivästyneenä, ei vaan voi mennä niin. Tukien maksaminen tapahtuu epämääräisesti. Periaatteessa viljelijät eivät tukea tarvitsisi vaan sen, että tuotteella on oikea hinta.
Elomaa huomauttaa, että nyt on kyse myös kuluttajan edusta ja huoltovarmuudesta.
– Kuluttajille pitää turvata mahdollisuus saada kotimaassa valmistettua ruokaa. Meidän kaikkien etu on se, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maatalouspoliittinen ohjelma ilmastosyyllistäminen maatalouden kriisi maatalouden tukipaketti ruokaturva eläinten hyvinvointi kustannuskriisi alkutuottajat metsät ilmastotoimet Identiteettipolitiikka ruuantuotanto kotimainen ruoka Riikka Purra Ilmastolaki Inflaatio Huoltovarmuus Ritva Elomaa Maatalous Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa
Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa
Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea
PS kyselytunnilla: Ruoantuotantoa rusikoidaan monesta suunnasta – tätä menoa kukaan ei ole tuottamassa suomalaista ruokaa
Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus
Reijonen huolissaan maatalouden kriisistä: Unohtiko keskusta maatalouden, koska se sai himoitsemansa sote-uudistuksen?
Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla
Koskela: Tekeekö hallitus vaalikampanjaa maataloustuottajien kustannuksella?
Perussuomalaiset: Kuntien hallintoa paisutetaan ilmastobyrokratialla
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.