MATTI MATIKAINEN
Maakuntamalli on ainoa oikea tapa sote-uudistuksen toteuttamiseksi. Näin sanoi Vesa-Matti Saarakkala tiistaina eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheessa, kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä maakuntien perustamista ja sote-palveluiden järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi.
Edellisen hallituksen hellimä suurkuntamalli ei siis tulisi kysymykseen.
– Tämä perusratkaisu on ainoa oikea vaihtoehto, sillä yksittäisin kuntaliitoksin ei voida vastata siihen haasteeseen, että väestörakenteemme on paikoittain jopa seudullisesti epätasapainoinen, ja tuo epätasapainoisuus ei ennusteiden mukaan ole ainakaan vähenemään päin, Saarakkala sanoi.
– Viime vaalikaudella esillä olleet maakuntia suuremmat jättikuntayhtymät olivat epäluonnollisia, epädemokraattisia, vastoin kuntalaisten itsehallintoa ja lopulta myös perustuslain vastaisia. Toivottavasti kukaan ei haikaile sen paremmin kuntaliitosten kuin noiden jättikuntayhtymienkään perään, Saarakkala toivoi.
Vähintään nykyisten maakuntien kokoisia alueita
Saarakkalan mukaan tarvitaan vähintään nykyisten maakuntien kokoisia alueita, jotta pystymme suoriutumaan peruspalveluiden järjestämisestä riittävän yhdenvertaisesti.
– Nykyiset maakunnat ovat kuntien jälkeen monelle suomalaiselle myös alueita, joihin heidän omat identiteettinsä kiinnittyvät luonnollisesti. Minä ainakin olen vahvasti eteläpohjalainen, vaikka edustankin täällä eduskunnassa vaalipiirini myötä kolmen eri maakunnan asukkaita, Saarakkala alleviivasi.
Saarakkala toivoi myös, ettei ratkaisu karahtaisi valmistelussa olevaan valinnanvapausmalliin, joka tulee eduskuntaan myöhemmin keväällä.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
