LEHTIKUVA
Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla
EU:n komissio julkisti viime vuoden lopulla EU:n ilmasto- ja ympäristöohjelman eli Green Dealin Brysselissä. Sen mukaan komissio käynnistää Euroopan ilmastosopimuksen valmistelut, jonka tavoitteena on varmistaa hiilineutraaliuden toteutuminen vuoteen 2050 mennessä.
Green Deal on EU:n vastaus kasvaviin ympäristöhaasteisiin, joita ilmastonmuutos pahentaa vuosi vuodelta. Tänään tuota ohjelmaa käsiteltiin eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan toimesta.
Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet Ritva ”Kike” Elomaa, Mikko Lundén, Jenna Simula sekä Lulu Ranne antoivat hallitukselle ja komissiolle vahvaa kritiikkiä johtuen niiden harjoittamasta energia- ja ilmastopolitiikasta. Hallitus jatkaa kansalaisten rankaisemista, koska se toimillaan hyväksyy kumileimaisimen tavoin komission ilmastopolitiikkaan liittyvät kiristystoimet päästöjen vähentämisessä.
– Meidän tulee ensisijaisesti huolehtia siitä, että maassamme voidaan harjoittaa maataloutta jatkossakin. Omavaraisuus on elinehto, joka turvaa ruuantuotantomme ja elintarvikehuoltomme myös kriisitilanteissa. Täten emme voi myöskään olla puoltamassa nyt tehtyä esitystä ilmastopoliittisista tavoitteista. Näemme ne liian kunnianhimoisina etenkin, kun Suomi on jo nyt ilmastopolitiikan kärkimaita. Nämä tavoitteet vain haittaavat viljelijöiden ja muiden alkutuottajien elämää.
– Kestävän ruuantuotannon tulee ottaa huomioon myös eläinten hyvinvointi. Tälläkin saralla Suomi on kunnostautunut, toisin kuin muut EU-maat, sanoo perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokunnan valiokuntavastaava Elomaa.
Tällainen kehitys on turmiollista Suomelle
Perussuomalaiset ovat päättäjinä huolissaan myös siitä, että EU aikoo ryhtyä tulevaisuudessa mahdollisesti kieltämään turvemaiden käyttöä maanviljelyssä ilmastopolitiikan varjolla.
– Tällainen kehitys on todella turmiollista maallemme. Toisekseen olemme hyvin huolestuneita siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen yhteydessä Suomen saamat maataloustuet ovat lähes kautta linjan pienenemässä, toteaa Lundén.
Perussuomalaisten mielestä on väärin, että syyllistetään maa- ja metsätaloutta harjoittavia yrityksiä ja ihmisiä ilmastopolitiikan varjolla.
– Tuomitsemme myös sen, että unioni sekaantuu jäsenmaidensa metsäpolitiikkaan. Näin ei saa tapahtua, sanoo Simula.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa erityisesti huoltovarmuuden ja kansallisen ruuantuotannon turvaamista. Lisäksi olemme valmiita tukemaan sekä biotaloutta että puurakentamista, koska niihin liittyy
– Suomen näkökulmasta paljon mahdollisuuksia, toteaa Ranne.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Green Deal elinkeino maa- ja metsätalousvaliokunta Mikko Lunden hyvinvointi ilmastosopimus Ritva ”Kike” Elomaa Lulu Ranne Jenna Simula Metsäteollisuus Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Teuvo Hakkarainen: ”Suomen oloja tuntemattomat EU-teknokraatit vaarantavat metsäteollisuutemme tulevaisuuden”
PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Maatalous jätettiin taas yksin – maaseudun alasajo kiihtyy
Ilmastotavoitteet maaseudun taakka – Simula: ”Tiukennuksilla lyödään kirves maanviljelijän polveen”
PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maatalouden alasajoa
Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu
Huhtasaari: Vihreä diili tulee Suomelle kalliiksi
Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”
Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet: Hallitus ei ymmärrä pysäyttää ilmastopolitiikan kiristyksiä edes koronapandemian keskellä
Hakkarainen linjaa: Ihmisen, talouden ja maapallon huomioivan metsäpolitiikan suuntaviivat
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää