Perussuomalaiset loistavat läsnäolollaan
Iltalehti otti 14.5.2013 ilmestyneessä jutussaan selvää kansanedustajien poissaoloista huhtikuun loppuun mennessä pidetyistä täysistunnoista. Jutun ja sen yhteydessä julkaistun tilaston perusteella voi päätellä, että perussuomalaiset kansanedustajat ovat keskimääräistä tunnollisempaa väkeä istumaan täysistunnoissa – oman puolueen edustajien nimet painottuivat selvästi listan alapäähän.
Esimerkiksi Vesa-Matti Saarakkalalla ja Kauko Tuupaisella ei poissaoloja ollut tullut ainuttakaan. Pietari Jääskeläinen, Lea Mäkipää, Mika Niikko, Pirkko Ruohonen-Lerner ja Reijo Tossavainen olivat kukin olleet täysistunnosta poissa vain yhden kerran.
Haavistoa ei juuri näy
Poissaolotilastojen kärjessä loistivat RKP, vihreät ja kokoomus. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalle, ex-ministeri Ulla-Maj Wideroosille poissaoloja oli kertynyt peräti 47. Myöskään vihreiden eduskuntatyhmän puheenjohtajaa, presidentiksikin pyrkinyttä Pekka Haavistoa ei usein täysistunnosta bongaa – hänelle poissaoloja oli kertynyt 44. Myös kokoomuksen Sampsa Kataja on loistanut täysistunnoissa 37:llä poissaolollaan.
Iltalehti keräsi tiedot eduskunnan pitämästä kansanedustajien poissaolotilastosta. Poissaolomerkintää ei tule, mikäli kansanedustaja on poissa johonkin eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän takia, kuten valiokunnan matkoilla tai Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa. Iltalehti ei myöskään laskenut mukaan sairaudesta tai perhevapaasta aiheutuneita poissaoloja, vaan tilastossa huomioitiin ainoastaan niin sanotut ”muut poissaolot”. Puhemiehistö ja ministerit jätettiin myös selvityksen ulkopuolelle. Täysistuntopäiviä oli huhtikuun loppuun mennessä kertynyt 261.
Eduskunnan vanhimmalla ei yhtään poissaoloa
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kauko Tuupainen Jyväskylästä on paitsi eduskunnan vanhin, myös yksi aktiivisimmista täysistuntoihin osallistuvista kansanedustajista. Tällä vaalikaudella hänelle ei huhtikuun loppuun mennessä ollut kertynyt vielä ainuttakaan poissaoloa.
– Minut on kansan mandaatilla valittu edustamaan suomalaisia Keski-Suomen vaalipiiristä, ja yksi tapa hoitaa tätä tehtävää on pyrkiä olemaan aina paikalla eduskunnan täysistunnoissa. Minulle on käynyt sillä lailla hyvin, että muut luottamustehtäväni eivät ole muodostuneet rasitteeksi tai esteeksi täysistuntoihin osallistumiselleni, Tuupainen kertoo.
Tuupainen haluaa korostaa valiokuntien mietintöjen merkitystä, jotka esitellään aina täysistunnoissa. Täysistuntoon osallistuminen on ainoa mahdollisuus muiden kuin omien valiokuntien mietintöjä suusanallisesti kommentoida, jos aihetta on.
– Minusta kansanedustajan tehtävä on olla aina paikalla, kun asioita käsitellään. Myös valiokuntatyö on tärkeää. Ymmärrän toki niitäkin, jotka ovat kovasti verkostoituneita ja hoitavat asioita toisella tavalla, mutta itse koen tärkeäksi osallistua täysistuntoon joka kerta jos vain suinkin mahdollista.
Perussuomalaisilla on korkea työmoraali
Yhtä tärkeäksi täysistuntoihin osallistumisen kokee perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner, jolle poissaoloja oli kertynyt vain yksi.
– Sekin johtui siitä, että MTV3:n toimittajat kävivät kimppuuni eduskunnan käytävällä ja estivät pääsyni täysistuntoon, joka osoittautui hyvin lyhyeksi. Siitä tuli tämä tahra tilastooni, Ruohonen-Lerner harmittelee.
Eduskuntatyö on hienoin luottamustehtävä, johon Suomessa voi päästä. Demokraattisen järjestelmän kannalta on keskeistä, että kansa valitsee itselleen mieleisensä päättäjät. Täysistunnot ovat eduskuntatyön näkyvin osa, vaikka lopputuloksen kannalta sillä ei välttämättä ole kovin suurta merkitystä.
– Täysistunnoissa on hämäävää se, että monet kansanedustajat puhuvat opposition suulla, mutta kuitenkin äänestävät hallituksen esityksen puolesta kerta toisensa jälkeen. Kokoomuksen Ben Zyskowicz on tästä oiva esimerkki. Tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää mitä oikeasti on meneillään, kun hämäyspuheenvuoroja on niin paljon.
Perussuomalaisten hyvän pärjäämisen poissaolotilastoissa Ruohonen-Lerner uskoo johtuvan korkeasta työmoraalista.
– Meillä on paljon uusia kansanedustajia taustaltaan tavallisesta työelämästä. He ovat tottuneet menemään aamulla töihin ja illalla töistä kotiin.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää