Kiina on viime vuosina siirtynyt kohti jyrkempää despotiaa, joka on näkynyt myös maan harjoittaman ulkopolitiikan aggressiivisuuden lisääntymisenä. Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö on myös suuri uhka lännelle. – Suomessa ja muissa länsimaissa on ollut pitkään naiiviutta Kiinan yhteiskunnallisen kehityksen ja maan johdon omaksuman pitkän aikavälin strategian suhteen, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Tänään julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassaan perussuomalaiset kehottaa varautumaan Kiinan länsimaille asettamaan vakavaan haasteeseen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että Suomessa ja muissa länsimaissa on ollut pitkään naiiviutta Kiinan yhteiskunnallisen kehityksen ja maan johdon omaksuman pitkän aikavälin strategian suhteen.

– Kiina on viime vuosina siirtynyt kohti jyrkempää despotiaa, joka on näkynyt myös maan harjoittaman ulkopolitiikan aggressiivisuuden lisääntymisenä. Kiina ei vain pyri olemaan alueellinen suurvalta, vaan se haluaa muokata kansainvälistä järjestelmää intressejään tukevaksi. Ohjelmassamme käsitellään varsin paljon Kiinaa ja selvästi Venäjääkin suuremman riippuvuuden uhkia.

Kaikki ovat riippuvaisia Kiinasta

Kiina on arvioiden mukaan maailman ainoa maa, joka kykenisi varsin pienin toimin olemaan omavarainen.

– Kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia muista ja etenkin Kiinasta. Venäjä on pyrkinyt esiintymään Kiinan rinnalla tasaveroisena liittolaisena, vaikka Venäjä on väestöllisesti, taloudellisesti ja teknologisesti liittolaistaan huomattavasti heikompi. Silti Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö on suuri uhka länsimaailmalle etenkin, jos nämä maat onnistuvat saamaan puolelleen muita maailman väkirikkaita maita, kuten Intian, Indonesian tai Brasilian, Purra sanoo.

Naiivius ei kanna pitkälle

Purra huomauttaa, että viimeistään koronapandemia paljasti, kuinka haavoittuvaiseksi länsimaat ovat tulleet perusasioiden, kuten suojanaamioiden ja lääkkeiden valmistuksessa, kun niitä tuotetaan vain Kiinassa.

– Länsimainen teollisuustuotanto myös kärsi vakavia menetyksiä, kun yritysten arvoketjut katkesivat Kiinan suljettua tehtaansa pandemian etenemisen hidastamiseksi. Tästäkin syystä esittämämme sinivalkoinen siirtymä ja uudenlaisen teollisuuspolitiikan rakentaminen ovat tarpeen muuttuneessa maailmassa. Takaisinveto ei ole helppoa, nopeaa eikä ilmaista, mutta se on välttämätöntä.

– Toisen maailmansodan tuhojen jälkeen laaditut kansainväliset sopimukset normistoineen eivät kaikilta osin vastaa nykymaailman olosuhteita. Etenkin tämä koskee pakolaisuutta koskevia yleissopimuksia, jotka nykyisessä muodossaan mahdollistavat massiivisen elintasosiirtolaisuuden maanosasta toiseen, mikä ei kuitenkaan ollut näiden sopimusten alkuperäisenä tarkoituksena.

– Naiivi ja optimistinen usko siihen, että Euroopan ulkopuoliset valtiot haluavat noudattaa kansainvälisiä sopimuksia yhtä tunnollisesti kuin Suomi, ei kanna. Samaan aikaan YK:n turvallisuusneuvoston kyky toimia Kiinan ja Venäjän ollessa sen pysyviä jäseniä on ollut vaatimatonta.

Suomen Uutiset