Perussuomalaiset ihmettelevät hallituksen uutta ilmastolakiesitystä – “Näyttäytyy strategiselta ohjelmapaperilta”

Hallitus on aikeissa vaihtaa Suomen ilmastolain. Muutaman vuoden vanha laki korvattaisiin nyt kokonaan uudella lailla. Suomessa tulisi vuosittain laatia eri ministeriöissä vuosittain ilmastovuosikertomus ja samalla ilmastotoimien riittävyyttä seurattaisiin eri aikaväleillä. Perussuomalaisten mielestä laki lisää kustannuksia ja Suomen tulisi pidättäytyä EU:n ilmastotavoitteissa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiihdyttänyt hintojen nousua. Perussuomalaisten suurimmat huolet koskevat kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä.

Laki näyttäytyy ohjelmapaperilta. Erilaisten raportointivelvotteiden kautta päätetään sitten lopulta se, mitä asialle voidaan tehdä. Voimat käytetään raportointiin.

Yksityinen kulutus on kasvumoottori

Finanssikriisiä edeltävällä ajalla Suomen talous kasvoi pääosin viennin avulla. Kriisin jälkeen yksityinen kulutus on kasvanut ja toiminut talouskasvun moottorina. Sen sijaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät ole kasvaneet samalla tahdilla.

– Kansalaisten ostovoimaa ei saisi heikentää ilmastotoimilla, koska se heikentää taloutta ja työllisyyttä entisestään haastavassa tilanteessa, perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin perustelee.

Lakia varten laadituissa laskelmissa kotitalouksien kulutus pienenisi. Vuonna 2030 kulutus pakittaisi 1,4 prosenttia perusskenaarioon nähden. Vuonna 2050 kotitalouksien vastaava kulutus olisi -3,8 prosenttia.

Venäjän aloittama hyökkäyssota tuo omat vaikutuksensa esimerkiksi energian ja lannoitteiden hintaan. Jälkimmäinen vaikuttaa ruoan hintaan.

Rahaa taskusta toiseen

Energian ja ruoan kaltaisten välttämättömyyshyödykkeiden kallistuminen tietää pienituloisille ankeita aikoja. Yhä suurempi osa tuloista kuluu ruokaan.

Pienituloisille voidaan myöntää enemmän tulonsiirtoja. Tällöin verotuksella voidaan kerätä rahat suurituloisilta. Hallinnollisesti järjestelmämme kuormittuminen vain kasvaisi.

– Ilmastolain taloudellisten vaikutusten arvioitava heikkous on juuri se, että sen tosiasialliset haittavaikutukset oletettavasti osuvat heihin, joilla käytettävissä olevat tulot ovat muutoinkin niukat, perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen muistuttaa.