Vea Moilanen
Hallitus oli ennen soteratkaisua menossa kaasu pohjassa kohti kallioseinää. Mutta oppositio pelasti hallituksen kaikkein tärkeimmässä rakenneuudistuksessaan.
– On nostettava hattua hallitukselle, että se pystyi vihdoin myöntämään virheensä ja tarttumaan opposition jo opitkään tarjoamaan yhteistyöhön, perussuomalaisten ryhmäpuhuja Kaj Turunen sanoi tiistaina eduskunnassa.
Eduskunta keskusteli tiistaina valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018. Se käsitti kaikki suunnitelmat valtiontalouden tasapainottamiseksi seitsemän miljardin sopeutuksesta aina keinoihin, kuten kiisteltyyn lapsilisien leikkaukseen saakka.
Eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Turunen muistutti, että jos hallitus olisi tarttunut heti kautensa alussa opposition yhteistyötarjoukseen, olisi meillä todennäköisesti uusi sote-malli jo käytössä ja talouden sopeutustarve olisi näin huomattavasti pienempi.
– Tälläin tuskin keskustelisimme lapsilisien leikkaamisesta tai näin mitatvaista veronkorotuksista.
Turusen mukaan sote-ratkaisu antoi hallitukselle pelivaraa valtiontalouden sopeutukseen.
– Tämän takia onkin aika vaikeaa ymmärtää, miksi ihmeessä hallitus päätti tehdä sopeutuksen näin etupainotteisena, Turunen ihmetteli.
Hän muistutti valtiovarainminsiteriön valtiosihteeri Martti Hetemäen asiantuntijaryhmän ehdottaneen sopeutuksen tasaista jaksottamista kolmelle vuodelle ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF suositti sopeutuksen kiristämistä pikkuhiljaa talouskasvun parantuessa.
– Miksi ihmeessä hallitus ei noudattanut talousasiantuntijoiden neuvoa, Turunen kysyi.
Rohkeammilla rakenneuudistuksilla hallitus olisi voinut pienentää sopeutuksen määrää. Nyt olisi oiva hetki tarttua perussuomalaisten ajamiin rakenneuudistuksiin, kuten energiapolitiikan rakenneuudistukseen.
– Hallituksen epäonnistuneen energiapolitiikan tulokset ovat hyvin luettavissa tiloista. Viime vuonna hiilen käyttö lisääntyi lähes viidenneksen, vaikka samaan aikaan energian kokonaiskulutus laski, Turunen sanoi ja kehotti lopettamaan lähinnä venäläisiä hyödyttävän energiapolitiikan teko.
Energiatuotteita kysytään noin 8,5 miljardilla, mitä ei täytetä kotimaisin voimin verotuksen, tukien, sääntelyn ja infran puutteen vuoksi. Kotimaisuusasteen nostaminen kiihdyttäisi talouskasvua ja toisi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
– Mikä on, kun ei hallitusta kiinnosta?
Turunen piti edesvastuuttomana, että hallitus leikkaa lapsilisiä ja sosiaaliturvan indeksejä.
– Pistätte talousongelmiemme maksumiehiksi yhteiskuntamme heikoimmat, lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä sosiaalisesti epäoikeudenmukasita politiikkaa. Vastaava rahasumma olisi helposti ollut saatavissa leikkaamalla lisää tehottomasta kehitysavusta ja tehottomista yritystuista, Turunen totesi.
Hän piti myös järjettömänän hallituksen aietta maksaa velkaa osakkeiden myyntirahoilla. Hallitus myy omaisuutta 1,9 miljoonalla ja käyttää kasvurahoitukseen 600 miljoonaa ja loput velkoihin.
– Valtion eläkerahaston sijoitukset ovat tuottaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin melkein 6 prosentin vuosituottoa ja Solidium vielä tätäkin paremmin. Suomen valtio taas saa esimerkiksi 10 vuoden lainaa tällä hetkellä 2 prosentin korolla. Hallitus on siis myymässä valtionvelan korkoa selvästi paremmin tuottavaa omaisuuttaan velan takaisinmaksamiseksi. Miten tässä on mitään järkeä, Turunen kysyi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
