Matias Turkkila
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet eivät hyväksy EVM:n käyttöä pankkien suoraan pääomittamiseen. He ovat jättäneet aiheesta eriävän mielipiteen.
Perustuslakivaliokunnassa perussuomalaiset katsoivat, että pankkien suoran pääomittamisen käyttöönoton mahdollistamisen hyväksyminen edellyttäisi käytännössä EVM-sopimukseen muutosta, joka tulisi Suomessa alistaa eduskunnan hyväksyttäväksi.
– Pankkien suora pääomittaminen vaatisi siis EVM-sopimuksen muuttamista ja eduskunnassa määräenemmistöä, koska EVM:n käytön hyväksyminen pankkien suoraan pääomittamiseen tarkoittaisi hätätilamenettelyn mahdollisuuden takia merkittävää budjettivallan siirtoa pois eduskunnalta, toteaa kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala, perussuomalaisten perustuslakivaliokunnan valiokuntavastaava.
Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset puolestaan kiinnittivät huomiota siihen, että eduskunnan hyväksymän EVM-sopimuksen mukaan EVM:llä on etuoikeutetun velkojan asema. EVM:n suora pankkien pääomittaminen tarkoittaisi heidän mukaansa pankkien osakkeiden tai muiden velkajärjestelyssä muita velkojia heikommassa asemassa olevien instrumenttien hankkimista.
– EVM:stä ollaan siis luomassa euroalueen laajuista roskapankkia. Pelkäämme, että tapahtumassa on samanlainen omaisuuden ja pankkien uusjako kuin Suomessa 1990-luvun lama-aikaan, valtiovarainvaliokunnan jäsenenä toimiva kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo .
Vähämäki muistuttaa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen vielä jokin aika sitten julkisesti vannoneen, ettei Suomi missään tapauksessa tule hyväksymään EVM:n käyttöä pankkien suoraan pääomittamiseen.
– Nyt siihen ollaan kuitenkin suostumassa, Vähämäki toteaa.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Lue lisää
Lue lisää
