Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: “Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”
Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Vastalauseessa moititaan väärin ajoitettua suhdannepolitiikkaa. Vastalauseen yhteydessä perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta.
Akuutin koronakriisin jälkeisestä nousukaudesta huolimatta hallitus kasvattaa menoja vaarantaen maamme pitkän aikavälin velkakestävyyden ja edellytykset vastata seuraavaan taantumaan.
– Kun talous lähtee maailmanlaajuisesti uudelleen käyntiin ja sen seurauksena inflaatio nousee, valtionlainojen korot voivat nousta. Tämä kaventaisi valtion taloudellista liikkumavaraa merkittävästi, kansanedustaja Ville Vähämäki linjaa.
Velkaa kasvatettu kahdessa vuodessa 40 miljardilla
Vastalauseessa moititaan puuttuvan menokurin ohella huoletonta suhtautumista velkaantumiseen.
– Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia, ja tämän lisäbudjetin myötä kuluvan vuoden budjettivaje nousee 14,4 miljardiin. Lisäksi hallitus on ottanut EU-tukipaketin kautta vastuuta veronmaksajille 6,5 miljardia. Kahdessa vuodessa hallitus on siis kasvattanut velkaa 40 miljardilla, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi sanoo.
– Hyväksymme koronasta johtuvat menot välttämättöminä, mutta vastapainoksi olisi jo nyt tarvittu myös menoleikkauksia esimerkiksi maamme ulkopuolelle menevistä määrärahoista.
Olisi tarvittu talouden kasvua tukevia ratkaisuja
Tässä vaiheessa koronakriisiä olisi siis tarvittu jo talouden pitkäaikaista kasvua tukevia ratkaisuja eikä lyhytnäköistä määrärahojen kasvattamista hyvinvoinnin nimissä.
– Esimerkiksi akkuteollisuus yhdistettynä kaivosteollisuuteen sisältää mahdollisuuden maailmanluokkaa olevan keskittymän luomiseen maahamme. Metsäteollisuuteen rinnastettavan menestystarinan syntyminen loisi aitoa hyvinvointia ja työpaikkoja, ja ilmastokin kiittäisi, Vähämäki kannustaa.
– Työllisyystoimia oli luvattu jo hallitusohjelmassa, mutta hallituksen eväät ovat koko ajan jääneet luvatusta. Ilman kipeitäkin uudistuksia talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta, joten nyt ei ole oikea aika harrastaa kuurupiiloa, Kankaanniemi jatkaa.
Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa
Rakenteellisten uudistusten ja uutta kasvua ja liiketoimintaa synnyttävien pelinavausten sijaan hallitus on ollut kiinnostuneempi kokonaisten toimialojen vaikeuttamisesta.
– Hallituksen tavoite turpeen tuotannon puolittamisesta kuluvan vuosikymmenen aikana on tapahtumassa etuajassa. Sen sijaan, että hallitus jakaa turpeen tuottajille lopettamiskorvauksia, olisi voitu myöntää alan merkitys energiaomavaraisuudessa, kasvuturpeessa ja esimerkiksi akustiikkalevyissä. Ainutlaatuinen turvealamme omaa kilpailutekijöitä, joita muilla mailla ei ole. Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa, vaan vaalia, kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa.
– Olemme lehdistä saaneet lukea, kuinka EU-komissio kaavailee Suomen metsien määrittelemisestä eräänlaiseksi eurooppalaiseksi yhteisomaisuudeksi. Etelä- ja Keski-Euroopalle kyllä kelpaa suomalaisten metsien suojelu ilmastotekona, mutta hallituksen ei pitäisi antaa tuumaakaan periksi ja vaarantaa vastuullisen metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä, Kankaanniemi vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kaivosteollisuus valtionlainat velkakestävyys menokuri suhdannepolitiikka nousukausi epäluottamusesitys akkuteollisuus turpeen alasajo metsien suojelu Etelä- ja Keski-Eurooppa menoleikkaukset koronakriisi turveala työllisyystoimet lisätalousarvio Taantuma Jari Koskela Hallitusohjelma Korot Metsäteollisuus Toimi Kankaanniemi Inflaatio Velkaantuminen perussuomalaiset Ville Vähämäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ranne: Budjettiprosessia uudistettava – “Kaikki turha karsittava pois”
Ranne: Valtion palkkaparatiisien toiminta ja rahoitus harkittava uudelleen
Talousviisailta sataa kritiikkiä hallitukselle, Koskenkylä: “Hallitus ottaa velkaa lisää holtittomasti, kokonaisveroaste on jo maailman korkeimpia”
Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: “Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”
Perussuomalaiset: Hallitus keskittyy työllisyyden sijaan ilmastohumppaan – ideologista puuhastelua veronmaksajien rahoilla
Perussuomalaiset: Velanotto jatkuu eikä säästöjä näy – budjettiesitys jatkaa vihervasemmistolaista löysää rahankäyttöä ja leväperäistä suhtautumista velkaantumiseen
Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.