

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut
Karmeista työttömyysluvuista huolimatta useat puolueet ja tahot vaativat työperäisen maahanmuuton dramaattista lisäämistä ”osaajien” saamiseksi Suomeen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti tänään tuumaustunnilla, että Suomeen saa jo nyt esteettä muuttaa töihin EU-alueelta. – EU on maailman parhaiten koulutettu sisämarkkina-alue. Miten on mahdollista, että osaajat pitää tuoda Suomeen Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Uzbekistanista ja Afrikasta?
Suomessa on, laskutavasta riippuen, liki puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla, monet työttöminä työnhakijoina tai työvoimapoliittisten palveluiden piirissä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo huomanneensa, että viime aikoina huuto työvoimapulasta on silti kiihtynyt entisestään.
– Keskuskauppakamari, EK, keskusta, demarit, kokoomus, RKP, vihreät ja media vaativat päät punaisena työperäisen maahanmuuton dramaattista lisäämistä. Vaaditaan jopa 60 000 työperäistä muuttajaa vuosittain. Vaaditaan työperusteisten oleskelulupien myöntämistä ihmisille, joilla ei edes ole työpaikkaa.
– Ennustin aiemmin, että maahanmuuton kasvattaminen on asia, josta todennäköisimmin löydetään yhteinen sävel myös hallituksen puoliväliriihessä, ja juuri näin näyttää käyvän. Maahanmuutto on mieluista sekä oikeistolle että vihervasemmistolle, joskin hyvin erilaisista syistä, Halla-aho sanoi tänään tuumaustunnilla.
Maahanmuuton lisäämistä perustellaan ”osaajapulalla”
Maahanmuuton lisäämistä usein perustellaan ”osaajapulalla”. Kuitenkin yleensä ehdotetut toimenpiteet, kuten saatavuusharkinnan purkaminen, liittyvät juurikin vähän koulutetun ja kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuloon.
Halla-aho korostaa, että kannattaakin pohtia tarkkaan, kun kuulee puhetta osaajista.
– Suomeen saa jo nyt esteettä muuttaa töihin EU-alueelta. Miten voi olla niin, että puolen miljardin ihmisen sisämarkkina-alueelta ei muka löydy ”osaajia”? EU on maailman parhaiten koulutettu sisämarkkina-alue. Miten on mahdollista, että osaajat pitää tuoda Suomeen Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Uzbekistanista, Afrikasta?
Viime vuonna yli 20 000 uutta ensimmäistä oleskelulupaa
Maahanmuutto ei viime aikoina ole juuri ollut esillä mediassa tai poliitikkojen puheissa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että Maahanmuuttoviraston tilastoista selviää, että myös viime vuonna Suomi myönsi yli 20 000 ensimmäistä oleskelulupaa.
– Ero aiempiin vuosiin oli hyvin pieni. Lähes puolet oleskeluluvista, noin 10 000, myönnettiin perheenyhdistämisen perusteella. Suurimmat kansalaisuusryhmät perheperusteisissa oleskeluluvissa olivat Venäjä, Irak, Somalia ja Intia. Lähes yhtä paljon myönnettiin oleskelulupia työn perusteella. Näistä puolet, 5 000 kappaletta, oli niin sanottuja työntekijän oleskelulupia, eli niitä, joihin sovelletaan saatavuusharkintaa.
– Saatavuusharkinnan kautta Suomeen tulee pääasiassa siivoojia, rakennusmiehiä ja ravintolatyöntekijöitä. Niin sanottuja erityisasiantuntijoita tuli alle 900, ja näistä ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat intialaiset, siis käytännössä koodarit.
Väärinkäytökset ja alipalkkaus yleistä
Se, että Suomeen ei muuta osaajia, ei johdu lupakäytäntöjen nihkeydestä kuten usein väitetään. Myönteisten päätösten osuus hakemuksista on lähes 100 prosenttia. Syy osaajien vähyyteen on se, että osaajat eivät pyri Suomeen.
– Voidaan kysyä, miksi pyrkisivätkään. Sen sijaan Suomeen tuodaan siivoojia, ravintolakokkeja ja tarjoilijoita sekä rakennusmiehiä, koska nämä tekevät työt halvalla. Heidän avullaan voidaan polkea palkkoja työmarkkinoilla.
– Rakennuslehden tuoreessa numerossa kerrotaan, että väärinkäytökset ja alipalkkaus ovat sääntö eivätkä poikkeus ulkomaalaisten valtaamilla aloilla. Rakennuksilla väärinkäytöksiä on 86 prosentissa tarkastetuista tapauksista, ravintola-alalla 65 prosentissa. On täyttä utopiaa kuvitella, että tämä ongelma pystyttäisiin ratkaisemaan valvonnalla, kun koko maahanmuutto perustuu siihen, että palkkojen ja työaikojen suhteen ei ole niin nuukaa, Halla-aho sanoo.
Päättäjien tehtävä suojella yhteiskunnan kokonaisetua
Ulkomaisesta halpatyövoimasta on tietysti aina hyötyä jollekin: rakentaminen, remontoiminen, siivouspalvelut ja ravintolat ovat edullisempia, kun palkkakustannukset laskevat. Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että päättäjien tehtävä on varjella yhteiskunnan kokonaisetua ja julkista taloutta.
– Ensinnäkin halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työntekijöitä ja ylläpitää työttömyyttä. Toiseksi halpatyöläiset eivät tule läheskään aina toimeen palkallaan, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Asumis- ja toimeentulotukimenot kasvavat jatkuvasti juuri maahanmuuton vuoksi.
– Kolmanneksi halpatyöläiset eivät pysy työmarkkinoilla. Vaikka he tulevat Suomeen työn perusteella, heidän työllisyysasteensa romahtaa muutaman vuoden maassaolon jälkeen väestön keskiarvon alapuolelle, Halla-aho muistuttaa.
Halpatyövoima tulee kalliiksi veronmaksajalle
Halla-aho painottaa, että heikkotasoinen maahanmuutto ei ole eikä edes voi olla ratkaisu julkisen talouden ongelmiin tai kestävyysvajeeseen.
– Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se heikentää, ei vahvista tulojen ja menojen tasapainoa. Halpatyövoima tulee kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle.
Perussuomalainen vaihtoehto on realistinen, vastuullinen ja vaikuttava. Perussuomalaiset esittää, että työn perässä Suomeen muuttaville tulee asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa. Lisäksi humanitaarinen maahanmuutto on lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille tulee asettaa lukukausimaksut, jotka vastaavat opetuksesta aiheutuvia kustannuksia ja joilla mahdollistetaan laadukas opetus.
Perheenyhdistämisessä on toteutettava kaikki ne kiristykset, jotka EU:n perheenyhdistämisdirektiivi mahdollistaa.
– Nämä uudistukset hyödyttävät julkista taloutta ja lisäksi lisäävät Suomen houkuttelevuutta oikeiden osaajien näkökulmasta, Halla-aho sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ulkomaalaiset opiskelijat huippuosaajat palkkojen polkeminen oleskeluluvat muut puolueet humanitaarinen maahanmuutto veronmaksajat Väärinkäytökset tulonsiirrot halpatyövoima Julkinen talous EK Maahanmuuttovirasto Sosiaaliturva Kestävyysvaje perussuomalaiset Työvoimapula Jussi Halla-aho työttömyys media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Grönroos: Kuntavaaleissa päätetään, laitetaanko yhteiset varat suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviin asioihin vai turhiin tai jopa haitallisiin menoihin

Immonen: Tanska näyttää esimerkkiä vastuullisesta turvapaikkapolitiikasta – ”Humanitaarinen maahanmuutto on haitallista”

Vantaalla jopa 62 prosenttia pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea – harvempi kuin joka kolmas käy töissä

Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas

Ruotsidemokraattien tie vaalivoittoon ja hallitukseen: Sosiaaliturva kuuluu ainoastaan maan kansalaisille ja vain kaikille hyödyllinen maahanmuutto on sallittua

Kansa tukee Tanskan tiukkaa linjaa: Maahanmuuttokriittiset puolueet loistavat mielipidemittauksessa

Talousprofessori Matti Virén: Missä ovat korvaavat elinkeinot niiden tilalle, joita hallituksen ilmastotoimilla ajetaan alas?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää