PS ARKISTO
Perussuomalaiset: Erinäiset kustannuksia lisäävät ”ilmastotoimet” eivät huomioi Suomen tarpeita – uhkana kustannuspommi
Perussuomalaiset jättivät talousvaliokunnassa eriävän mielipiteen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman selontekoon sen lukuisten ongelmallisten kohtien vuoksi. Perussuomalaiset korostavat, että metsäpolitiikka kuuluu perussopimusten mukaan kansalliseen toimivaltaan eikä missään määrin EU:lle.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa on laadittu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sotatoimet ja niistä seuranneet pakotteet ovat muuttaneet monia suunnitelmaan liittyviä asioita.
Esimerkiksi lannoitteita on suunniteltu käytettäväksi metsien kasvuun. Perussuomalaisten talousvaliokunnan jäsen Veikko Vallin huomauttaa, että lannoitetuotanto on kuitenkin vähentynyt maakaasun niukkuuden vuoksi, hinnat ovat nousseet merkittävästi ja näin ollen vähäiset lannoitteet tuskin löytävät tietään enää metsiin. Myös päästöoikeuksien hinnat ovat lähteneet nousuun, ja suunnitelma nojaa vanhentuneisiin lukemiin.
– Ei voi olla niin, että koko maankäyttösektorin suunnitelma perustuu vanhentuneeseen mututuntumaan eikä tämän päivän realismiin. Tämä on tyypillistä, ettei Suomen erityispiirteitä huomioida eikä taideta edes haluta huomioida, Vallin epäilee.
Kustannukset huolettavat
Suunnitelmien kustannukset huolettavat perussuomalaisia, kun muutenkin kansalaisten ja yritysten kustannukset ovat nousseet jo laajalla rintamalla. Kustannusten nousu voi jatkua ripeänä.
Maankäyttösektorin lisäksi käsittelyssä on muitakin ilmastopoliittisia selontekoja.
– Monesta suunnasta tulee samaan aikaan painetta. Rinnakkaisten kustannuksia lisäävien toimien myötä muodostuu tikittävä kustannuspommi, jossa kustannukset käyvät kohtuuttomiksi, kansanedustaja Minna Reijonen huomauttaa.
Perussuomalaisten mielestä poliittisilla päätöksillä ei tulisi keinotekoisesti lisätä kustannuksia ajassa, jolloin inflaatio on laajaa ja voimakasta.
Kakku säästöön ja suuhun
Metsien niin sanottuja hiilinieluja pitäisi lisätä antamalla metsien kasvaa. Samaan aikaan puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä tulisi edistää tulevien jakeluvelvoitetasojen saavuttamiseksi.
– Hallitus haluaa sekä syödä että säästää kakun. Metsiin ei sovi koskea, jotta hiilinielut kasvavat. Metsistä pitäisi kuitenkin saada biopolttoaineiden raaka-aineita, kansanedustaja Juha Mäenpää taivastelee.
– Metsien talouskäyttöä rajoitettaessa on syytä muistaa, että puun tarjonta siirtyy muualle ja tilausten saaminen takaisin voi olla hyvin vaikeaa. Taloudellinen vahinko voi jäädä pysyväksi, ja merkittävä osa Suomen talouden selkärankaa hiipuu, Vallin lisää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- metsien talouskäyttö maankäyttösektori ilmastosuunnitelma Venäjän hyökkäys lannoitteet metsäpolitiikka EU:n perussopimus ilmastotoimet Hiilinielut Euroopan unioni Biopolttoaineet Veikko Vallin Minna Reijonen Talousvaliokunta Juha Mäenpää ilmastopolitiikka Inflaatio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Immonen: Maahanmuutto kuormittaa oikeusjärjestelmää – ”Maahanmuutto kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon”
Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset
Huhtasaari pettyi EU:n kolmikantaneuvottelujen lopputulokseen: Suomelle kallista vihreyttä
Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa ja Suomen turva kiistassa hiilinieluista: Näpit irti metsistämme!
Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä
Puisto: Järjettömät hiilinielulaskelmat tuovat Suomelle jättilaskun
Tavio: Suomen ei tule hyväksyä EU:n pakkoremonttivaatimuksia
Ilmastotoimilla ei pidä potkia suomalaisia nilkoille – Purra: ”Kun energian hinta on korkealla, kansa ei mieti hiilineutraaliutta”
EU:n perussopimuksiin kaavaillaan suuria muutoksia – Ruohonen-Lerner: “Pyrkimys on luoda EU:sta supervalta, jossa itsenäiset jäsenmaat alistuisivat EU:n alueiksi”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.