Perussuomalaiset eivät saaneet hallitukselta selkeää kantaa EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta: Mitä tarkoittaa ”erittäin kriittinen”?

EU:ssa puuhaillaan niin sanottua sosiaalista ilmastorahastoa, jossa jäsenmailta kerättäisiin reilut 72 miljardia euroa jaettavaksi eri maiden kesken. Suomelle tämä tarkoittaisi laskelmien mukaan sitä, että Suomi maksaa 840 miljoonaa euroa muiden maiden ilmastotoimien vaikutusten kuittaamiseen. Suomi siis olisi jälleen reilusti nettomaksajan roolissa.

Perussuomalaiset vaati suullisella kyselytunnilla hallitukselta suoraa kantaa asiaan, mutta sitä oli vaikea saada.

– Pelin yleisin sääntö on tullut tutuksi viimeksi elpymispaketin kohdalla: mitä huonommin hoidat talouttasi, sitä suuremman rahasäkin saat palkkioksi, perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen totesi kyselytunnilla.

– Sosiaalisen ilmastorahaston seurauksena tämä sääntö on nyt saamassa uuden tarkennuksen, jonka mukaan mitä huonommin hoidat ilmastoasiasi, sitä suurempi palkinto on tiedossa. Ja Suomen rooli on jälleen toimia avokätisenä pankkiirina, joka ei kysele rahojensa perään.

Mitä tarkoittaa hallituksen kanta ”erittäin kriittinen”?

– Elpymispaketin sanottiin olevan kertaluonteinen. Ilmastorahaston kerrotaan olevan määräaikainen. Onneksi hallituksemme ei sentään ole ikuinen. Ettekö kuitenkaan näe tätä iänikuista kaavaa, joka toistuu kerta toisensa jälkeen? Tynkkynen ihmetteli.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi, että hallituksen kanta sosiaaliseen ilmastorahastoon on ”erittäin kriittinen”, ja että tämä kanta on myös eduskuntaan toimitettu.

Lisäkustannuksia kansalaisille, kun päästökauppa laajenee

Tynkkynen huomautti, että komission esityksen mukaan myös päästökauppaa ollaan laajentamassa tieliikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen. Arvioiden mukaan tästä on luvassa valtava lasku.

– Suomalaisille nämä ovat jo entuudestaan pelottavan tuttuja säveliä poliitikkojen suista. Polttoaineen pumppuhinnat hirvittävät jo nyt työmatkalaisia, ja taloaan lämmittävä kärvistelee talvikuukausina lämmityslaskunsa kanssa.

Hallitus suhtautuu ”avoimesti” päästökaupan laajentamiseen

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) on vaatinut, että Suomen kanta komission rahastoehdotukseen ei saa olla ehdoton ei, ja että vaihtoehtoja pitää selvittää.

– Kun hallituksen politiikkaa seuraa, ei sille ole ennenkään ollut kynnyskysymyksenä rahan lahjoittaminen Eurooppaan, korkeammat polttoaineen hinnat tai kasvavat lämmityslaskut. Oletteko valmiita sanomaan tällä kertaa jollekin näistä ei? Tynkkynen tivasi.

Ministeri Mikkonen kertoi, että kun hallitus on muodostanut kantojaan eri ilmastoesityksiin, se on suhtautunut ”avoimesti” päästökaupan laajentamiseen ja toisaalta ”erittäin kriittisesti” sosiaaliseen ilmastorahastoon.

Hallituksen kanta on “harvinaisen selkeästi ilmoitettu”

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri jatkoi suoran vastauksen hakemista siihen, aikooko Suomi sanoa rahastolle ei. Meri korosti, että perussuomalaiset haluavat nämäkin varat suomalaisten tukemiseen, kun sähkö- ja polttoainekulut ovat hurjassa kasvussa.

– Kysyn, miksi te ette nyt sano ei, kun tässä on elpymispaketin elementtejä? Mitä te nyt selvitätte?

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) jatkoi samaa hallituksen kaavaa.

– Kanta on harvinaisen selkeästi ilmoitettu, ja se on erittäin kriittinen, Tuppurainen totesi.

Hallituksen kanta on vähintään epäluotettava

Tässä kohtaa eduskuntasali jo kohisi, kun edelleenkään suoraa vastausta ei saatu.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) suostui lopulta muotoilemaan vastauksen niin, että hallitus ei kannata sosiaalista ilmastorahastoa. Tätä voidaan pitää ”erittäin kriittisenä” kantana, mutta kukaan ei avannut sitä, aikooko hallitus estää rahaston syntymisen tai ainakin Suomen liittymisen sellaiseen.