Viikon 45/2013 luetuin
Liput liehuvat aurinkoisessa tuulessa, komeaa on – mutta mikä on päivä, katsotaanpa kalenterista … Mitä ihm… Ruotsalaisuuden päivä? Mitä ajattelevat asiasta kansamme edustajat? Miten vietätte ruotsalaisuuden päivää?
– Minun puolestani sen voisi lopettaa heti! Jos se kuitenkin säilytetään, se pitäisi ehdottomasti muuttaa suomenruotsalaisuuden päiväksi, Pertti “Veltto” Virtanen, jo kolmannen kauden kansanedustaja Tampereelta sanoo.
Entä liputus?
– Ne voisi jättää puolitankoon!
Entä ruotsinkieli?
– Ihan hyvin tulen sillä toimeen tunnin-parin harjoituksella. Tukholmassa tulee ruotsia varsinkin vanhassa kaupungissa käytettyä. Myös historiallisia kirjoja tulee luettua joskus ruotsiksi. Opetuksessa kannatan ilman muuta vapaaehtoisuutta.
Vietättekö eduskuntaryhmässä jonkinlaista varjotapahtumaa päivän kunniaksi?
– No kun tämä nyt esille tuli – niin pitääpä ryhtyä viettämään, Virtanen naurahtaa kiiruhtaessaan eduskunnan täysistuntoon.
Oinonen: Jonninjoutavaa höpötystä!
Kuopiolainen Pentti Oinonen yllättyy koko kysymyksestä.
– En vietä mitenkään – ei juolahda mieleenkään mieleen tuollainen päivä – se on ihan joutavaa höpötystä!
Entä liputus?
– Jonninjoutavaa. Jos olemme joskus olleet Ruotsin vallan alaisia, ei se tarkoita, että vielä tänä päivänä vuonna 2013 pitäisi liputtaakin sen vuoksi. Minulle riittää, että liputamme itsenäisyys- ja äitienpäivänä, ne tulevat tärkeimpinä mieleen, Oinonen linjaa.
Oinonen muistelee, että aiemmin Ruotsi ja ruotsinkieliset tuntuivat olevinaan jotenkin suomalaisten ja suomenkielisten yläpuolella. Ruotsalaiset ja ruotsinkieliset ihmiset ovat hänen mielestään ihan OK, mutta pakkoruotsi nostaa yhä ikäviä tunteenpurkauksia.
– Mutta täällä eduskunnassa olemme ooikein hyvää pataa RKP:n edustajien kanssa. Poikkeuksen tekee korkeintaan entinen puheenjohtaja ja puolustusministeri Stefan Wallin, jonka temput nostavat vieläkin sellaisen kutinan, ettei huvita viettää ruotsalaisuuden päivää. En edes varjotapahtumaan lähde värjöttelemään, Oinonen toteaa.
Tom Packalén: Juhlikoon
kuka vaan haluaa
– En sen kummemmin vietä. Eikä minulla sen kummempaa kantaa siihen ole: ei tämä päivä kosketa minua millään tavalla. Isäni suku oli ruotsinkielinen, mutta itse olen suomenkielinen, opin ruotsinkieltä koulussa. Liputukseen minulla ei ole kantaa – jos joku haluaa liputtaa ja juhlistaa päivää niin siitä vaan. Minussa tämä ei herätä sen kummempia tunteita kuin joku Runebergin päiväkään, näitä tämmöisiähän on paljon. Suuremmat juhlat ovat erikseen: minulle tärkeimpiä ovat itsenäisyyspäivä ja joulu, Tom Packalén aprikoi.
Kuva: Presidentti Juho Kusti Paasikivi Svenska Dagen -juhlassa Helsingin Svenska Teaternissa 6. marraskuuta 1954.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Yhdysvalloissa myönnetään nyt laajalti, että presidentti Joe Bidenin henkisen tilan heikentyminen on ollut paljon pahempi ja pitkäaikaisempi ongelma kuin julkisuuteen on kerrottu. Bidenin avustajat, johtavat demokraattipoliitikot ja toimittajat ovat salailleet ongelmia ja suoranaisesti valehdelleet kansalle presidentin terveydentilaa koskien. Suomessakin valtamedia vaikeni Bidenin ongelmista lähes loppuun saakka.
Muusikot ja kulttuurijournalistit kippaavat Ruotsissa ”julmustin” väärään kurkkuun, jos audiosoittimesta pärähtää kuuluville suomalainen joululaulu. Tätä ”synkeää ja lohdutonta” joulunsanomaa on vaikea niellä Pohjanlahden länsipuolella, kirjoittaa SVT.
Lue lisää
Lue lisää
