Viikon 45/2013 luetuin
Liput liehuvat aurinkoisessa tuulessa, komeaa on – mutta mikä on päivä, katsotaanpa kalenterista … Mitä ihm… Ruotsalaisuuden päivä? Mitä ajattelevat asiasta kansamme edustajat? Miten vietätte ruotsalaisuuden päivää?
– Minun puolestani sen voisi lopettaa heti! Jos se kuitenkin säilytetään, se pitäisi ehdottomasti muuttaa suomenruotsalaisuuden päiväksi, Pertti “Veltto” Virtanen, jo kolmannen kauden kansanedustaja Tampereelta sanoo.
Entä liputus?
– Ne voisi jättää puolitankoon!
Entä ruotsinkieli?
– Ihan hyvin tulen sillä toimeen tunnin-parin harjoituksella. Tukholmassa tulee ruotsia varsinkin vanhassa kaupungissa käytettyä. Myös historiallisia kirjoja tulee luettua joskus ruotsiksi. Opetuksessa kannatan ilman muuta vapaaehtoisuutta.
Vietättekö eduskuntaryhmässä jonkinlaista varjotapahtumaa päivän kunniaksi?
– No kun tämä nyt esille tuli – niin pitääpä ryhtyä viettämään, Virtanen naurahtaa kiiruhtaessaan eduskunnan täysistuntoon.
Oinonen: Jonninjoutavaa höpötystä!
Kuopiolainen Pentti Oinonen yllättyy koko kysymyksestä.
– En vietä mitenkään – ei juolahda mieleenkään mieleen tuollainen päivä – se on ihan joutavaa höpötystä!
Entä liputus?
– Jonninjoutavaa. Jos olemme joskus olleet Ruotsin vallan alaisia, ei se tarkoita, että vielä tänä päivänä vuonna 2013 pitäisi liputtaakin sen vuoksi. Minulle riittää, että liputamme itsenäisyys- ja äitienpäivänä, ne tulevat tärkeimpinä mieleen, Oinonen linjaa.
Oinonen muistelee, että aiemmin Ruotsi ja ruotsinkieliset tuntuivat olevinaan jotenkin suomalaisten ja suomenkielisten yläpuolella. Ruotsalaiset ja ruotsinkieliset ihmiset ovat hänen mielestään ihan OK, mutta pakkoruotsi nostaa yhä ikäviä tunteenpurkauksia.
– Mutta täällä eduskunnassa olemme ooikein hyvää pataa RKP:n edustajien kanssa. Poikkeuksen tekee korkeintaan entinen puheenjohtaja ja puolustusministeri Stefan Wallin, jonka temput nostavat vieläkin sellaisen kutinan, ettei huvita viettää ruotsalaisuuden päivää. En edes varjotapahtumaan lähde värjöttelemään, Oinonen toteaa.
Tom Packalén: Juhlikoon
kuka vaan haluaa
– En sen kummemmin vietä. Eikä minulla sen kummempaa kantaa siihen ole: ei tämä päivä kosketa minua millään tavalla. Isäni suku oli ruotsinkielinen, mutta itse olen suomenkielinen, opin ruotsinkieltä koulussa. Liputukseen minulla ei ole kantaa – jos joku haluaa liputtaa ja juhlistaa päivää niin siitä vaan. Minussa tämä ei herätä sen kummempia tunteita kuin joku Runebergin päiväkään, näitä tämmöisiähän on paljon. Suuremmat juhlat ovat erikseen: minulle tärkeimpiä ovat itsenäisyyspäivä ja joulu, Tom Packalén aprikoi.
Kuva: Presidentti Juho Kusti Paasikivi Svenska Dagen -juhlassa Helsingin Svenska Teaternissa 6. marraskuuta 1954.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
