Perussuomalaiset eivät halua Suomen ajautuvan suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi: “Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi”

Kansanedustaja Tom Packalén piti eduskunnassa ryhmäpuheenvuoron Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toimintaympäristön muuttuminen on tehnyt Suomesta entistäkin alttiimman uusille turvallisuusuhille. Perussuomalaisten mielestä Suomen turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä pitää jatkossakin olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa 2020. Kansanedustaja Tom Packalén kertoi, että vaikka selontekoa onkin tehty laajalla yhteisymmärryksellä, voidaan sen vaihtuvien hallitusohjelmien myötä muuttuvista painotuksista olla eri mieltä.

– Riskinä on, että selonteon rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä ohjausasiakirjana hämärtyy, Packalén totesi.

Uuden selonteon arvopainotuksia leimaavat hallituksen aatteet ja ideologia

Packalén tähdensi, että selonteon perinteiset turvallisuusuhat ja Suomen tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin vuoden 2016 selonteossa. Turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä ovat edelleen valtiollinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus.

– Perinteisistä linjauksista huolimatta 2020 selonteon sisällön arvopainotukset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset kuin 2016 selonteossa. Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen.

– Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja tilanne jatkuu heikentyneenä pitkäaikaisesti. Sotilaalliset jännitteet esimerkiksi Itämerellä ovat läsnä vielä pitkään. Hybridivaikuttaminen ja kybertoimintaympäristön uhkat lisääntyvät. Erityisesti verkkoturvallisuuden kehittäminen on entistä tärkeämpää. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kuitenkaan kohdistu.

Konfliktin riski arktisella alueella kasvaa

Selonteossa Suomi määrittää itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Selonteossa tuodaan esiin Suomen selkeä halu kehittää Nato-kumppanuuttaan ja läntistä puolustusyhteistyötä.

– Sotilaallista yhteistyötä ollaan kehittämässä myös pohjoismaiseen arktiseen puolustusyhteistyöhön. Tätä kehitystä kuvastaa syyskuun alussa Pohjois-Norjassa allekirjoitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen aiejulistus, joka määrittää tavoitetason maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi.

– Kilpailu arktisella alueella on kiihtymään päin ja konfliktin riskikin on olemassa. Arktisella alueella on Venäjälle suurta sotilaallista merkitystä, ja siellä on myös maan ydinaseita. Myös Kiina on entistä kiinnostuneempi alueen taloudellisista mahdollisuuksista, Packalén huomautti.

Ääri-islam ja Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat jätetty liian vähäiselle huomiolle

Selonteossa terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen mainitaan muutamaan otteeseen, mutta se ei kuitenkaan ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana. Maailma on vasta saanut todistaa islamistista terroria muutama viikko sitten. Jihadismi ja ääri-islamistinen väkivalta ovatkin yksi merkittävimmistä ulkoisista uhista, sillä Ranskan tapahtumilla pyrittiin kiistatta iskemään demokratian ja länsimaisten arvojen ytimeen.

– Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle, sanoi Packalén.

EU:n toimintakyvystä liian ruusuisia kuvia

Uuden ulottuvuuden selontekoon tuo myös koronapandemia, joka laittoi koko maailman ja myös Suomen uhkakuvat ja varautumisen uudenlaiseen järjestykseen. Koronan myötä ihmisten normaali arki muuttui ja turvallisuuden tunne järkkyi. Terveysturvallisuus nouseekin selonteossa ensimmäistä kertaa sotilaallisten uhkien tasolle.

– EU:n kehityksen ja toimintakyvyn osalta selonteko maalailee liian ruusuisia kuvia. Selonteossa sanotaan, että EU on pysynyt yhtenäisenä haasteellisista kysymyksistä huolimatta. Tästä ei voi olla täysin samaa mieltä. EU:n kehitys on sisältänyt vakavia kriisejä, eikä integraation syventäminen ole ratkaissut ongelmia.

– Myöskään EU:n puolustuspolitiikka ei ole ollut kovinkaan tuloksellista tai vaikuttavaa. Määräänpää on kateissa ja jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Oman haasteensa tähän on tuonut myös Iso-Britannian ero EU:sta, Packalén kertoi.

Suomi ei saa joutua suurvaltojen pelinappulaksi

Toimintaympäristön muutoksen myötä Suomi on entistä alttiimpi uusille uhkille. Yhteistä niille on, että niitä ei voida enää torjua tehokkaasti pelkästään perinteisin keinoin. Tästä esimerkkinä on Suomeen kohdistuva Venäjän ja Kiinan harjoittama aktiivinen kybertiedustelu.

– Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti ja maantieteellisesti merkittävällä alueella. Suomen tuleekin välttää joutumasta suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi. Näiden entistä laajempien haasteiden edessä turvallisuuspolitiikkamme tarvitsee kykyä ymmärtää maailmaa, kykyä ennakoida ja kykyä myös reagoida.

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Tarvitsemme päämäärätietoista, uskottavaa ja suunnitelmallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen ohjausta – emme ideologisia arvopuheita, Packalén päätti puheenvuoronsa.