Perussuomalaiset eduskuntaryhmän kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa: Opposition väärät väitteet ja sumutus perataan jatkossa entistä tarkemmin

MTV Uutisia kiinnostivat perussuomalaisten Juha Sipilän hallituskauden aikana tekemät virheet, joihin Jani Mäkelä omassa puheenvuorossaan viittasi. Mäkelältä kysyttiin, mitä virheitä perussuomalaiset silloin tarkkaan ottaen tekivät.

– Siinä tehtiin monenlaisia virheitä salkkujaosta lähtien. Siihen liittyi varmasti kokemattomuutta, että ei osattu toimia niin kuin olisi pitänyt toimia, mutta viimeinen tekijä oli se, mitä kuvasin puheessanikin. Ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän välillä tapahtui vieraantuminen, ja kansanedustajille kerrottiin valmiit päätökset. Se johti lopulta juopaan, joka sitten purkautui puoluehallituksen kokouksessa kesällä 2017, Mäkelä muisteli.

– Ongelma oli myös siinä, että perussuomalaisille tärkeitä hallitusohjelman vaatimuksia ei kyetty tai haluttu viedä eteenpäin, Riikka Purra lisäsi.

Ei uutta ministeriä parin kuukauden takia

MTV Uutiset kysyi Mäkelältä myös, mitä hän ajattelee siitä, että Lulu Ranne hoitaa liikenneministerin tehtävän lisäksi myös sisäministerin salkkua loppuvuoden ajan Mari Rantasen jättäessä tehtävän väliaikaisesti perhesyiden takia.

Mäkelä ei pitänyt uuden ministerin kannalta tarkoituksenmukaisena sitä, että eduskuntaryhmästä lähdettäisiin ajamaan sisään uutta ministerinpestiä muutaman kuukauden ajaksi.

– Sisäministeriö on meille ehdottomasti yksi tärkeimmistä ministeriöistä. Se, että meillä on siellä henkilö, joka tuntee valtioneuvoston prosessit, on jumalattoman kovapäinen, selviää siellä ja tietää millaista se työ on, niin se nimenomaan auttaa meitä hoitamaan asian loppuvuoden ajan, kun valitettavasti salkun hoitaja Mari Rantanen ei ole mukana, Purra täydensi.

Sote-alueiden alijäämien kasvu on saatava kuriin

Helsingin Sanomat oli huolestunut hyvinvointialueiden rahoitusongelmasta vaikeassa taloustilanteessa, jossa kustannusten kasvua pitäisi hillitä neljä miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä, johon tavoitteeseen ei tultane pääsemään ilman lisätoimia. HS halusi tietää, onko perussuomalaisilla ehdotuksia lisätoimiksi hyvinvointialueiden kustannustehokkuuden parantamiseksi.

– Valitettavasti joudumme vain pärjäämään tämän viime hallituskauden arkkitehtuurisen luomuksen kanssa. Vaalien jälkeen kaikki puolueet pitivät tärkeänä, että uudistukselle ja hyvinvointialueille annetaan aikaa, mikä onkin ihan järkeenkäypää. Asiat eivät ratkea hetkessä, Purra vastasi.

– Toki hallitusohjelman mukaisesti teimme pieniä muutoksia lainsäädäntöön, mutta tämä kokonaisuus, joka ei ole kannustava ja jossa on valtava määrä alueita, joissa on hyvin monia merkittäviä ongelmia palvelujen saatavuudessa, on sellainen, että valitettavasti tällä hallituskaudella ei ole sen enempää taloudellisia kuin energiaan liittyviäkään resursseja korjata sitä.

– Mitä taas tulee alijäämiin, niin hyvinvointialueille kohdistuvat toimet ovat merkittävä osa kokonaisuudesta. Pelkästään jo finanssipoliittisen linjamme ja uskottavuutemme vuoksi hyvinvointialueiden kustannuskehitys ja alijäämien kasvu on saatava kuriin.

Terrorismista ei voi palkita

Helsingin Sanomista viitattiin myös presidentti Alexander Stubbin julkisuudessa esittämään lausuntoon, jonka mukaan Palestiinan valtion tunnustaminen on ajan kysymys.

– Se saattaa olla ajan kysymys, mutta se ei ole tämän ajan kysymys. Hallituksen linja on tässä aivan selkeä. Me emme palkitse Palestiinaa terroristisesta toiminnasta. Toki konflikti on hyvin surullinen, sitä voidaan tulkita monesta eri suunnasta ja tärkeintä olisi saada se loppumaan, mutta tämä tunnustamisasia ei ole ajankohtainen, Purra sanoi.

– Haluammeko viestiä palestiinalaisille, että terroristi-iskujen tekeminen on ihan okei ja että teidät palkitaan siitä itsenäisyyden tunnustamisella? Nyt sellaista signaalia ei voida antaa, vaikka kahden valtion malli kuinka olisikin Suomen pitkäaikainen linja, Mäkelä täydensi.

Mielikuvista siirryttävä faktoihin

Kauppalehdestä kysyttiin muun muassa, millä politiikan teema-alueilla perussuomalaiset aikoo jatkossa terästäytyä hallituksessa. Purra vastasi, että jatkossa perussuomalaiset aikoo korjata entistä selkeämmin niitä vääriä väitteitä ja sitä sumutusta, jota hallituksen toimista opposition taholta jatkuvasti esitetään.

– Olen koko ajan tässä toimessani yrittänyt tuoda tietynlaista kriisitietoisuutta kansalaisten pariin julkisesta taloudestamme, kroonisesta epäsuhdasta menojen ja tulojen välillä ja jatkuvasta velkaantumisesta sekä siitä, mistä se johtuu, miksi sille on tärkeää tehdä jotain ja mitä se edellyttää. Vaikka tämä aiheuttaa myös paljon vastustusta ja vastalauseita, niin nähdäkseni perussuomalaiset on siinä ainakin kohtalaisesti myös onnistunut, Purra kertoi.

– Keskustelussa pitäisi siirtyä enemmän mielikuvista faktoihin. Jos heitetään ilmoille vaikka mielikuva, että nyt tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, jota kaikki sitten hokevat kuorossa, niin pitää esittää kysymys, että mihin sitä tarvitaan ja minkälaista maahanmuuttoa. Kun meillä on kymmeniä tuhansia työttömiä maahanmuuttajia jo valmiiksi, niin ainakaan sentyyppistä maahanmuuttoa ei tarvita lisää, Mäkelä pohti.

Opposition väitteet kyseenalaistettava

Iltalehdestä tartuttiin Riikka Purran puheessaan esittämään toteamukseen, jonka mukaan perussuomalaiset ovat olleet puheissaan liian kilttejä. Iltalehden toimittaja halusi tietää, miten perussuomalaiset aikovat jatkossa olla ”ilkeämpiä” tai ”tuhmempia”.

– Eduskuntaryhmän puheenjohtaja omassa puheessaan toisteli sitä vaihtoehtojen puutetta, joka oppositiolla on. Yksi sellainen asia, jossa ajattelin olla ilkeämpi tästä eteenpäin, on nimenomaan oppositiopuolueiden esittämien väitteiden perkaaminen ja purkaminen ja niiden sisällön kyseenalaistaminen, kertoi Vilhelm Junnila nostaen esimerkiksi kysymyksen palestiinalaisvaltiosta.

– Ajatellaan vaikka sitä, kun sunnuntaina sosiaalidemokraateilla oli vastaava kokous. Samaan aikaan kun Hizbollah ampui israelilaista siviiliväestöä kohtaan ohjuksia ja maahan julistettiin hätätila, niin SDP teki julkilausuman, että palestiinalaisvaltio pitää tunnustaa nyt. Tämä asia meni mediassa täysin sellaisenaan läpi ikään kuin hyvänä asiana, eikä osattu kyseenalaistaa, millaisia vaikutuksia sillä olisi kokonaisuuteen – miten se vaikuttaisi vaikkapa israelilaisiin panttivankeihin, siviiliväestöön tai koko Lähi-idän tilanteeseen? Junnila pohti.