

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”
Perussuomalaisten mukaan seuraavalla hallituskaudella suomalaiseen peruskouluun tarvitaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin. Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta. Puoluejohtaja Riikka Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla. – Koulutuksen lisärahoituksen rinnalle tarvitaan lainsäädäntömuutoksia. Samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.
Perussuomalaiset on tänään julkaissut puolueen koulutuspoliittiseen ohjelmaan perustuvia näkökulmia peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen korjaamiseksi. Seuraavalla hallituskaudella on paljon tehtävää, sillä oppimistulokset laskevat, kouluissa on monenlaisia ongelmia ja myös opettajat uupuvat.
– Näemme, että ensi hallituskaudella suomalaisen koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän kertoi tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten ratkaisuista suomalaisen koulujärjestelmän korjaamiseksi.
Suomalaiseen peruskouluun tarvitaan perussuomalaisten mukaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin.
Purra sanoo, että kaikkein tärkeintä on palauttaa kouluihin vaatimustaso, eli oppilaita ei saa päästää luokka-asteelta toiselle, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu.
Vaatimuksista lipeäminen on petollista
Vaatimustasosta lipeäminen on petollista, sillä ongelmat kertautuvat myöhemmin. Oppilailta onkin vaadittava osaamista.
– Suurin osa toisen asteen ongelmista johtuu peruskoulusta ja peruskoulun ongelmista – siitä, että amikseen menee nuoria, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä, eikä amiksessakaan vaadita juuri mitään. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaidossa on merkittäviä puutteita. Perussuomalaisten mielestä jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle, Purra sanoo.
Perussuomalaiset katsoo, että sääli- tai tsemppinumeroiden antaminen kouluissa pitää lopettaa.
– Säälinumeroita ei saa antaa maahanmuuttajille eikä kantaväestölle. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vaativat. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta.
– Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei auta eikä korjaa perusongelmaa, Purra sanoo.
Perussuomalaisten mukaan erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen on puututtava.
– Miehen malleja ja poikien ymmärtämistä tarvitaan lisää koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja, ja koulun rajattomuus on ollut etenkin heille vahingoksi, Purra sanoo.
Opettajille taattava työrauha
Opettajan auktoriteetti pitää perussuomalaisten mukaan palauttaa kouluihin, sillä se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta.
– Opettajille on myös taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä eli opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun.
– Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta on palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe.
Perussuomalaiset luopuisi inkluusiomallista perusopetuksessa ja palauttaisi erityisluokat, koska inkluusio on käytännössä osoittautunut toimimattomaksi ratkaisuksi. Inkluusioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa samalla luokalla.
– Vaikka inkluusio on kaunis ajatus, pedagogisesti hieno malli, se ei käytännössä toimi. Varsinkaan se ei toimi ilman rahaa. Haluamme erityisluokat takaisin. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu, Purra sanoo.
Puhelimet pois luokkahuoneista
Perussuomalaiset vaati jo vuonna 2018 puhelimille käyttökieltoa oppitunneilla. Tuolloin ehdotus ei juuri saanut vastakaikua, mutta nyt ääni näyttää olevan jo toinen.
Tänä päivänä monet lapset – ja aikuisetkin – ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Perussuomalaisten mielestä kouluissa pitää kuitenkin olla vähemmän laitteita ja vähemmän pelillisyyttä. Koulutyö pitää rauhoittaa muille metodeille.
– Digidigi ja mobiili eivät tulleetkaan tekemään autuaiksi, päinvastoin, ja tämä on syytä ymmärtää. Teknologian käyttö opitaan varmasti koulun ulkopuolellakin. Lapset tarvitsevat koulussa oppimisen ja onnistumisen tunteita; heitä ei tarvitse eikä pidä maanitella pelaamisella yrittämään, Purra sanoo.
Kouluissa pitää oppia lukemaan ja kirjoittamaan, ja niitä taitoja oppii vain lukemalla ja kirjoittamalla.
– Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasioiden pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla. Kaikki suomalaiset lapset oppivat käyttämään laitteita muutenkin, eikä sitä tarvitse opettaa koulussa. Tärkeämpää olisi opettaa laitteista irrottautumista, keskittymistä, ajattelua.
Peruskoulua uudistettu jo liikaakin
Viime vuosina koulua on uudistettu liikaa, ja samalla keskeiset perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä.
Huonot uudistukset ovat johtaneet oppimistuloksien poikkeuksellisen nopeaan heikentymiseen, joten suunta on korjattava. Tyypillisesti perusopetuksen ongelmien syyksi on esitetty puutteellista resursointia ja tällöin ratkaisuksi on tarjottu lisärahoitusta.
Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta, mutta Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla.
– Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2018 oppimistakuuta, ja vaatimus on yhä voimassa. Oppimistakuu tarvitaan sekä peruskouluun että ammatilliselle asteelle. Koulu tarvitsee varmasti lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei näitä ongelmia korjaa. Lisärahoituksen rinnalla tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, ja samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- opettajavetoisuus säälinumerot vaatimustaso koulutuksen rahoitus inkluusio Itseohjautuvuus oppivelvollisuuden pidentäminen maahanmuuttajaoppilaat toisen asteen koulutus ammatillinen koulutus koulutuspoliittinen ohjelma Koulutuspolitiikka oppimistulokset Peruskoulu Riikka Purra Ammattikoulu Syrjäytyminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Joukkopako peruskouluissa on alkanut – “Hallituksen lempilapsi inkluusio ei yksinkertaisesti toimi”

Riikka Purra maanantain Tuumaustunnilla klo 10 alkaen: Koulu kuntoon! (suora lähetys)

Perussuomalaiset julkaisi toimenpiteitä peruskoulun korjaamiseksi: Vuonna 2018 esityksillemme lähinnä tuhahdeltiin – ”Nyt koulujen ongelmat ovat tulleet kaikkien silmille”

Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: “Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”

On tullut aika palauttaa ammatillinen koulutus ja duunarialat arvoonsa – Suomi tarvitsee osaavia suomalaisia ammattimiehiä ja -naisia

Rydman: Helsingin kouluissa on käynnissä tuhoisa kehitys – maahanmuutolla massiiviset kielteiset vaikutukset

Ammattilaiset kiittävät perussuomalaisia linjauksista perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen parantamiseksi: ”Haluamme vaatimustasot kuntoon”

Kouluministeri vaatii toimia: ”Vaikenemisen kulttuuri ei saa vallata ruotsalaiskouluja”

Mari Rantanen kysyy hallitukselta koulukoneesta: Kuka yritti sensuroida koulukohtaisten tietojen julkaisemisen?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.