Vastikään julkaistu Sdp:n ilmasto-ohjelma on herättänyt laajaa kritiikkiä kansalaisten keskuudessa. Myös perussuomalaisten kansanedustajat Rami Lehto ja Olli Immonen pitävät ohjelmaa monin tavoin tavallisille kansalaisille haitallisena.
Demarit pitävät valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman 250 000 vähä- tai nollapäästöisen auton tavoitetta vuodelle 2030 riittämättömänä. Puolue esittää peräti 750 000 vähä- tai nollapäästöisen auton tavoitetta vuodelle 2030.
Sdp:n ohjelman mukaan seuraavalla hallituskaudella tulee laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä.
– Tämä viimeistään osoitti sen, että demarit ovat täysin vieraantuneet tavallisen ihmisen arjesta. Ilmastofanatismi on saanut jo vaarallisia piirteitä, ympäristövaliokunnan jäsenet Lehto ja Immonen toteavat.
Autoliiton mukaan Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3 600 euroa.
– On täysin epärealistista kuvitella, että suomalaisilla olisi varaa tällaisen siirtymäajan puitteissa ostaa noin valtava määrä kalliita uusia autoja, sähköautoista puhumattakaan, Immonen sanoo.
– Demarit eivät ole esittäneet kovinkaan yksityiskohtaisia ja realistisia keinoja siitä, millä näihin tavoitteisiin päästäisiin. Keinovalikoimaan tulee väistämättä sisältymään suuria verojen ja muiden maksujen korotuksia, Lehto toteaa.
Kansanedustajat näkevät Sdp:n esityksen kurittavan tavallisten duunarien lisäksi kaikkein pienituloisimpia ja heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia, kuten työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.
– Keskustojen ytimissä asuvat viherdemarit eivät selvästikään ymmärrä, että erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella oman auton käyttö on suomalaisille välttämätöntä työ-, asiointi- ja koulumatkoilla, Immonen toteaa.
– Ilmastofanatismissaan Sdp on valmis tasaverotusta nostamalla tuplarankaisemaan pienituloisia. Eikö raipaniskujen määrällä ole mitään rajaa! Lehto ihmettelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
