Vastikään julkaistu Sdp:n ilmasto-ohjelma on herättänyt laajaa kritiikkiä kansalaisten keskuudessa. Myös perussuomalaisten kansanedustajat Rami Lehto ja Olli Immonen pitävät ohjelmaa monin tavoin tavallisille kansalaisille haitallisena.
Demarit pitävät valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman 250 000 vähä- tai nollapäästöisen auton tavoitetta vuodelle 2030 riittämättömänä. Puolue esittää peräti 750 000 vähä- tai nollapäästöisen auton tavoitetta vuodelle 2030.
Sdp:n ohjelman mukaan seuraavalla hallituskaudella tulee laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä.
– Tämä viimeistään osoitti sen, että demarit ovat täysin vieraantuneet tavallisen ihmisen arjesta. Ilmastofanatismi on saanut jo vaarallisia piirteitä, ympäristövaliokunnan jäsenet Lehto ja Immonen toteavat.
Autoliiton mukaan Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3 600 euroa.
– On täysin epärealistista kuvitella, että suomalaisilla olisi varaa tällaisen siirtymäajan puitteissa ostaa noin valtava määrä kalliita uusia autoja, sähköautoista puhumattakaan, Immonen sanoo.
– Demarit eivät ole esittäneet kovinkaan yksityiskohtaisia ja realistisia keinoja siitä, millä näihin tavoitteisiin päästäisiin. Keinovalikoimaan tulee väistämättä sisältymään suuria verojen ja muiden maksujen korotuksia, Lehto toteaa.
Kansanedustajat näkevät Sdp:n esityksen kurittavan tavallisten duunarien lisäksi kaikkein pienituloisimpia ja heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia, kuten työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.
– Keskustojen ytimissä asuvat viherdemarit eivät selvästikään ymmärrä, että erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella oman auton käyttö on suomalaisille välttämätöntä työ-, asiointi- ja koulumatkoilla, Immonen toteaa.
– Ilmastofanatismissaan Sdp on valmis tasaverotusta nostamalla tuplarankaisemaan pienituloisia. Eikö raipaniskujen määrällä ole mitään rajaa! Lehto ihmettelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
