

Joakim Vigelius. / TWITTER
Perussuomalainen Nuoriso vastustaa yliopiston äärivasemmistolaista pakkositouttamista
Globaalia vastuunkantoa eturintamassa.
Enemmän rahaa kehitysyhteistyölle.
Maksuton opiskelu korkeakouluissa kansallisuudesta riippumatta.
Kansalaisuuden saamista helpotettava.
Vastikkeeton perustulo kaikille.
Ilmastotekoja.
Feminismiä.
Tällaisia poliittisia tavoitteita nousee esiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) linjapapereista. SYL on korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestö, johon kuuluvat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat ja noin 135 000 opiskelijajäsentä.
Ylioppilaskunnan ja siten myös SYL:n jäsenyys ei ole korkeakouluopiskelijan vapaaehtoinen valinta vaan edellytys opiskeluoikeudelle. Jäsenyys on siis pakollista, vaikka opiskelija ei allekirjoittaisikaan liiton vihervasemmistolaisia linjanvetoja. Perussuomalainen Nuoriso onkin kritisoinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä.
– Pakkojäsenyys maksuineen tarkoittaa suojatyöpaikkoja ja korkeakouluopiskelijoiden pakottamista tukemaan vasemmiston poliittisia tavoitteita, kirjoittaa Joakim Vigelius Twitterissä.
Hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt kannattavat pakkojäsenyyttä Maanantaina 1.3. julkaistiin OKM:n autonomiaselvitys, jossa otettiin kantaa myös ylioppilaskuntien kiisteltyyn automaatiojäsenyyteen. Perustetta automaatiojäsenyyden purkamiselle ei nähty.
Hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt puolustavat pakkojäsenyyttä ja osa laajentaisi sen myös ammattikoulujen puolelle. Perussuomalainen Nuoriso ry linjasi vastustavansa pakkojäsenyyttä ja kertoi olevansa huolissaan ylioppilaskuntien politisoitumisesta.
– Kun SYL esittää opiskelijoiden edunvalvojana, että Suomen on oltava hiilineutraali vuonna 2035 ja lisättävä kehitysapua 500 miljoonalla, puhuu se yli 130 000 opiskelijan mandaatilla, huomauttaa Vigelius.
Miksi poliittinen pakkojäsenyys on edellytys opiskeluoikeudelle?
Perussuomalainen Nuoriso haluaa herättää keskustelua pakkojäsenyydestä. Miksi suomalaisen opiskelijan täytyy olla poliittisen järjestön jäsen, jos haluaa saada yliopistotutkinnon? Eihän ammattiliittoon kuuluminenkaan saati puolueen kannattaminen ole kenellekään pakollista.
– Pakko ei koske vain olemista, vaan myös siitä lystistä maksamista, Vigelius muistuttaa viitaten ylioppilaskuntien jäsenmaksuihin ja valtionavustuksiin, joita SYL:lle maksetaan noin 350 000 euroa vuosittain.
Yksittäinen ylioppilaskunta voi teoriassa erota SYL:sta, mutta käytännössä se on varsin epätodennäköistä.
– Vaikka SYL:sta päästäisiinkin, niin yksittäiset ylioppilaskunnatkin harrastavat tätä politisointia, Vigelius sanoo.
SYL:n keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen. Perussuomalainen Nuoriso toivoo, että korkeakouluopiskelijoita edustaisi järjestö, joka aidosti edustaisi kaikkia ylioppilaskunnan jäseniä, ja jonka jäsenyys perustuisi vapaaehtoisuuteen.
– Ylioppilaskunnan ei pitäisi ottaa poliittisesti kantaa mihinkään.
Joakim Vigelius kommentoi SYL-asiaa videolla:
Eräältä pakkojäseneltä asiaa ylioppilaskuntien ja SYL:n punavihreilystä: puretaan yo-kuntien pakkojäsenyys ja pannaan piste niiden tarpeettomalle politisoinnille.
Koko video tubessa: https://t.co/l20JE0ImGL pic.twitter.com/geP12Xf83g
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) March 10, 2021
Otteita SYLin ajamasta, ilmeisesn vasemmistolaisesta politiikasta:
FAKTAT:
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry * Vuonna 1921 perustettu yliopisto-opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö.
* Tavoitteena opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen sekä valtakunnallinen lainsäädäntövaikuttaminen. * Noin 135 000 jäsentä kaikista maan yliopistojen oppilaskunnista.
* SYL linjasi olevansa feministinen järjestö ja liittyi Setan kannatusjäseneksi vuonna 2016.
* Rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö, 342 000 euroa (2018).
* Tunnettuja SYL-toimijoita mm. Tarja Halonen, Petteri Orpo, Rosa Meriläinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuputtavatko opettajat oppilaille omia poliittisia näkemyksiään? PS-nuorison Miko Bergbom vastaa videohaastattelussa

Perussuomalainen Nuoriso: Ministeriön toveripaneelin tuottaman raportin ehdotukset suoraan diktatuurista

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön

Yliopistoissa tutkitaan nyt kehopositiivisuutta, kuritonta feminismiä, queer-aktivismia ja nuorison ilmastoahdistusta – Suomen Akatemia rahoittaa

Perussuomalaisen Nuorison terveiset hallitukselle: ”Loppu haihattelulle – nyt on kohennettava tavallisten suomalaisten elämää”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää