KUVAKAAPPAUS/YLE
Perussuomalainen linja kerää kannatusta myös EU:ssa – komissio kaavailee palautuskeskusten perustamista unionin ulkopuolelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille
Suomen tavoin muutkin EU-maat ovat viime aikoina alkaneet omillaan torjua välineellistettyä maahantuloa. Esimerkiksi Puola aikoo asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. - Uusille keinoille on tarvetta tilanteessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät kolmansien maiden ihmisiä puskeakseen heitä EU-maiden rajoille, perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo.
Suomi ottaa ensi vuonna 500 kiintiöpakolaista, eli selvästi vähemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius korosti eilen Ylen A-studiossa, että kiintiön kautta Suomeen otettavien pakolaisten valinnassa kannattaa painottaa lähtömaakohtaisia kohdennuksia muun muassa sillä perusteella, että ne turvapaikanhakijat, jotka Suomeen otetaan, sopeutuvat tänne mahdollisimman hyvin.
Vigelius huomauttaa, että jo nykyinen lainsäädäntö velvoittaa kotoutumisen edellytysten arviointiin.
– Ulkomaalaislain säännöksien mukaan meidän tulee arvioida kotoutumisen edellytyksiä osana kiintiöpakolaisprosessia. Jo pelkästään maalaisjärjellä arvioituna sekä taloudellisesti tolkullisena pidän sitä, että turvapaikkaa tarjottaessa arvioidaan esimerkiksi tulijan edellytyksiä työllistyä ja tulla toimeen omillaan sekä toisaalta arvioidaan myös kykyä noudattaa Suomen lakeja, siis että elää maassa maan tavalla.
Vigelius huomauttaa, että tilastollisesti suurista pakolaismaista, kuten Irakista, Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta saapuvilla on suuria haasteita työllistyä Suomessa.
– Suurista pakolaismaista saapuvat ovat myös tukiriippuvaisia, ja he ovat yliedustettuina väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Näkisin, että on koko yhteiskunnan etu, että jo etukäteen mietimme, miten voimme estää kotoutumisen ongelmailmiöitä.
Demarien Razmyar nostaa rasismikorttia
SDP:n kansanedustajan Nasima Razmyarin mukaan valikoivampi pakolaispolitiikka olisi ”rasistista”.
– Ei ole, Vigelius totesi väliin.
– Meidän täytyy katsoa asiaa ihmisten hädän perusteella eikä uskonnon tai taustan perusteella, Razmyar vastasi.
Vigelius painottaa, että pakolaisia kiintiön kautta otettaessa on erittäin olennaista kohdentaa valinnat niin, että Suomeen saadaan mahdollisimman hyvin kotoutuvia ihmisiä.
Vasemmistopuolueet tunnetusti eivät suostu kertomaan ylärajaa Suomeen otettavien pakolaisten määrälle. Vigelius kuitenkin A-studiossa tiedusteli asiaa Razmyarilta ja RKP-kansanedustaja Eva Biaudetilta.
– Onko teidän auttamisellenne minkäänlaista rajaa? SDP on puhunut tuhannesta kiintiöpakolaisesta ja Biaudet aikoinaan jopa kymmenestä tuhannesta kiintiöpakolaisesta.
– Minä tarkastelen pakolaisasiaa Suomen kantokyvyn kannalta. Maailmassa on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja yli 30 miljoonaa kotimaastaan paennutta ihmistä. Joka tapauksessa Suomi voi auttaa vain marginaalisen pientä osuutta maailman hädänalaisista ihmisistä. Eikö meidän kannattaisi kohdentaa apua niihin, jotka pystyvät parhaiten kotoutumaan Suomen yhteiskuntaan? Eikö se olisi tolkullista, taloudellista ja järkevää maahanmuuttopolitiikkaa? Vigelius kysyy.
Lain mukaan kotoutumisen edellytyksiä on arvioitava
RKP:n Biaudet ei kommentoinut Vigeliuksen esille nostamaa tilastotietoa suurista pakolaismaista, kuten Afganistanista, saapuvien yliedustuksesta väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Sen sijaan Biaudet alkoi puhua ”afgaaninaisista”.
– Me emme voi ajatella, että tekisimme päätöksiä ilman, että afgaaninaiset ovat mukana pakolaiskiintiössä. Tilanne, mikä siellä (Afganistanissa) on nyt, jossa siis naisella ei ole minkäänlaisia oikeuksia. Afganistanilaisen naisen, Kabulissa olevan, oikeudet ovat vähemmän kuin oravalla, joku sanoi, ei mitään vapauksia, Biaudet lausui.
Vigelius toteaa, että koska Suomen pakolaiskiintiö on seuraavina vuosina vain 500 henkilöä, väistämättä joitakin ryhmiä ja maita jää kiintiön ulkopuolelle.
– En pitäisi yhtään vähempiarvoisena esimerkiksi sosialistihallitusta pakoilevia venezuelalaisia. Eikö heitä voisi ottaa Suomeen joidenkin muiden maiden sijasta?
– Ei se ole mikään peruste, Biaudet sanoi.
– Ei tarvitsekaan olla, mutta kotoutumisen edellytykset ovat täysin legitiimi peruste valikoida kiintiöpakolaisia, Vigelius vastasi.
Ulkomaalaislain 92 pykälässä säädetään edellytyksistä ulkomaalaisen ottamiselle pakolaiskiintiössä. Yksi edellytyksistä on, että tulijan kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu.
Eduskunta hyväksyi rajalain kesällä
Eduskunnan päätöksellä viime kesänä hyväksyttiin rajalaki eli laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Lain hyväksymiseen tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö. Osa kansanedustajista, muiden muassa Biaudet ja Razmyar, kuitenkin äänestivät lakia vastaan.
Jatkossa laki mahdollistaa väliaikaisesti turvapaikanhaun keskeyttämisen Suomen rajalla ja tulijoiden käännyttämisen esimerkiksi turvapaikanhakijoita välineellistävän hybridioperaation aikana. Laki on voimassa vuoden.
Viime aikoina muutkin EU-maat ovat alkaneet torjua välineellistettyä maahantuloa. Esimerkiksi Puola aikoo asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle.
– Uusille keinoille on tarvetta tilanteessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät kolmansien maiden ihmisiä puskeakseen heitä EU-maiden rajoille, Vigelius sanoo.
– Venäjä ja Valko-Venäjä tietävät siirtolaisuuteen liittyvät ongelmat. Ensinnäkään Euroopan maissa ihmiset eivät edes halua ottaa näin suuria määriä siirtolaisia, vaan halutaan, että kansallisvaltiot kykenevät päättämään omista rajoistaan. Valtiolla pitää olla oikeus kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia, jos valtiota vastaan käytetään siirtolaisasetta jonkin toisen vihamielisen valtion toimesta. Siihen Puolakin nyt pyrkii, Suomen tavoin.
Komission puheenjohtajalta tukea karkotuskeskuksille
Myös EU-komissiossa alkaa olla tahtotilaa siihen, että EU-alueella kielteisen turvapaikan saaneet siirretään unionin rajojen ulkopuolelle perustettaviin karkotuskeskuksiin.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisee tukensa palautuskeskuksille.
Vigelius huomauttaa, että myös perussuomalaiset on jo pitkään ajaneet mallia, jossa turvapaikkajärjestelmä ulkoistetaan kolmansiin maihin.
– Nykymallinen järjestely, jossa Euroopan läpi vaellellaan, joko laittomasti tai EU:n periaatteita rikkoen, johtaa kaoottiseen ja anarkistiseen tilaan, jossa kansallisvaltiot ovat päättäneet itse ottaa rajakontrollin takaisin. Useissa EU-maissa on jo otettu käyttöön sisärajatarkastuksia juuri siksi, että luottamus siihen, että EU:n ulkorajat pitävät, on vähäinen. Tähän on selvät syyt: vuositasolla EU-alueelle saapuu edelleen yli miljoona turvapaikanhakijaa.
Suomen Uutiset
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palautuskeskukset välineellistetty maahantulo rajalaki Joakim Vigelius Valko-Venäjä turvapaikanhaku Ursula von der Leyen turvapaikkajärjestelmä kiintiöpakolaiset Euroopan unioni Nasima Razmyar Eva Biaudet Puola Rasismi Kotoutuminen Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Siirtolaispaine kestämätön, lisäkeinoja ehdottavat nyt yhdessä Suomi, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Romania
Ensimmäinen karkotuslento Britanniasta Ruandaan jouduttiin peruuttamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kiellon takia
Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: “Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”
Viikon suosituimmat
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.
Kamala Harris lupaa mustille miehille etuoikeuksia vastineeksi heidän äänistään
Yhdysvaltain vaalikampanja jatkuu tiukkana ja repivänä. Kamala Harris pyrkii nyt vetoamaan erityisesti mustiin miehiin, joiden keskuudessa hänen kannatuksensa on selvästi alempi kuin aiemmilla demokraattiehdokkailla. Harris lupaa muun muassa laillistaa marihuanan ja luoda mustille miehillä "uusia mahdollisuuksia" mariahuanabisneksessä.