Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle
Professori Martin Scheininin vähintäänkin erikoinen kirjoittelu PS-kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksesta herättää hämmennystä sosiaalisessa mediassa. Somessa valtoimenaan mesoavan Scheininin twiitteihin kertyy runsaasti innokasta persuvainoa, ja niukalti juridista harkintaa. Vaikka kyseessä on kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, ei hän pannut kummoistakaan painoa kaikkein keskeisimmille ihmisoikeuksille kun avautui tilaisuus mätkiä poliittista opponeittia. Lakivaliokunnan puheenjohtaja, juristikansanedustaja Leena Meri (ps.) joutui muistuttamaan professorille, että oikeusvaltiossa jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Arvioon yhtyi Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää.
Scheinin kirjoitti torstaina Twitterissä, että mikäli eduskunta ei anna lupaa asettaa Mäenpäätä syytteeseen tämän eduskuntapuheenvuoron takia, Scheininin mielestä Mäenpään ylle jäisi eräänlainen epäilyksen varjo.
– Jos eduskunta ei anna suostumusta syytteelle, poliisin arvio että “on syytä epäillä” rikosta jää voimaan, Scheinin väitti.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen hänen kesäkuussa eduskunnassa käyttämästään puheenvuorosta, joka sisälsi ilmauksen ”vieraslajit.”
Tapauksen esitutkinnassa poliisi katsoi olevan syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Perustuslain mukaan syyteoikeus kuitenkin edellyttäisi eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöpäätöstä, joten Mäenpään tapaus tuskin etenee mihinkään.
Jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan
Twitter-kommenttinsa perusteella Scheinin näyttäisi olevan sitä mieltä, että kansanedustaja Juha Mäenpää ei nauti syyttömyysolettaman, eli syyttömän suojaamisen periaatteen suojaa. Useisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä myös suomalaiseen lainsäädäntöön sisältyvä syyttömyysolettama ilmaisee periaatteen, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty laillisesti toteen.
Scheinin on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja hänellä on taustallaan pitkä yliopistoura, joten hänen luulisi tuntevan syyttömyysolettaman. Siihen nähden kansanedustaja Mäenpäähän kohdistuva vihjailu näyttäytyy epäasiallisena.
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri kummastelee ihmisoikeusprofessorin näkemyksiä ja muistuttaa saman tien syyttömyysolettamasta.
– Jokainen on syytön kunnes toisin tuomioistuimessa todetaan. Sama tilanne on olemassa, jos vaaditaan vaikka asianomistajan suostumus syyttämiseen tai teko vanhentunut. Jos ei voi syyttää niin henkilö on silti syytön, ei syyllinen. Oikeusvaltiossa on syyttömyysolettama voimassa, Meri kirjoittaa.
Unohtiko ihmisoikeusprofessori oikeusvaltioperiaatteen?
Scheinin tarttui Merin kommenttiin ja jatkoi hämmentämistä.
– Jos estätte eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, koskaan ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota, syyllistyikö hän (Mäenpää) rikokseen. Elämään jää poliisin arvio ”on syytä epäillä”. Oikeudenkäynnissä hän saisi suojakseen syyttömyysolettaman. Te estätte sen oikeudellisen vaikutuksen, Scheinin väittää.
Meri vastaa:
– Oletko aidosti tuota mieltä ettei syyttömyysolettama ole voimassa jos syyteoikeutta ei ole. Kuten sanoin, on olemassa monia vastaavia prosessinedellytyksiä eikä henkilöstä silti voi puhua syyllisenä tai vähän syyllisenä. Yleensä olet vahvasti oikeusvaltioperiaatteiden takana, perussuomalaisten juristikansanedustaja ihmettelee.
Scheinin väittää seuraavaksi, että syyttömyysolettama olisi vasta rikoksesta syytetyn oikeus, ikään kuin syyttömyysolettamalla ei olisi merkitystä jo aikaisemmin.
-Te estätte sen (syyttömyysolettaman) toteutumisen, jos estätte syytekynnyksen arvioinnin ja sen mahdollisesti ylittyessä oikeudenkäynnin.
Meri vastaa ihmisoikeusprofessorille, että tosiasiassa syyttömyysolettama koskee rikoksesta epäiltyä jo aiemmin, koko ajan, ellei tuomiota ole. Meri viittaa myös esitutkintalakiin, jossa säädetään että rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä.
Ei pitäisi tehdä ennenaikaisia päätelmiä syyllisyydestä
Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää liittyy keskusteluun. Hän toteaa, että ellei ole olemassa edellytyksiä edes syytteen nostamiselle, siitä ei voi tehdä sellaista päätelmää, että jonkinlainen epäily syyllisyydestä jäisi elämään.
– Sanoisin, että lakivaliokunnan puheenjohtaja Merin näkemys on perusteltu. Ja jos vielä mietitään oikeudenkäyntiä, olisi kovin erikoista tutkimatta jättämisen jälkeen sanoa, että voimaan jää (syytekynnystä mukaillen) syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen, Vuorenpää kirjoittaa.
– Kävikö mielessäsi että ehkä puhuimme eri asioista, Scheinin yrittää.
– Ei käynyt. Jos viranomainen ei voi prosessinedellytysten puutteen vuoksi jotain asiaa tutkia, tutkittamattajättämispäätöksestä ei passaa tehdä muita päätelmiä kuin, että prosessinedellytyksissä oli puute. Ja tarkoitan tässä pr. edel. puutteella myös sitä, ettei ole syyteoikeutta, Vuorenpää vastaa.
Professori käy isoilla kierroksilla
Kansanedustaja Mäenpään tapaus on virittänyt professori Scheininin hurjille kierroksille. Jo aiemmin Scheinin ilmoitti Twitterissä olevansa tyytyväinen valtakunnansyyttäjän ratkaisusta pyytää eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen.
– Tämä on hyvä uutinen, kävipä eduskunnan suostumuksen (5/6) kanssa miten hyvänsä, Scheinin riemuitsee.
Hetkeä myöhemmin Scheinin paljastaa olleensa muutenkin erityisen aktiivinen asiassa.
– Kiitos kommenteista. Mielelläni avaan lisää: Olin yksi niistä, jotka tekivät tutkintapyynnön Mäenpään vieraslajipuheesta, Scheinin kirjoittaa. Hän arvioi myös, että “kansanmurha alkaa tuollaisella puheella”, viitaten Mäenpään ulostuloon.
Oikeusprofessori Scheinin esitellään mediassa yleensä ihmisoikeusasiantuntijana. Mainitsematta yleensä jää, että hän on ollut aktiivinen toimija SKDL:n ja SKP:n riveissä. Scheinin on toiminut muun muassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsenenä. Äskettäin hän on näkyvästi julkisuudessa puolustanut al Hol -tapauksen vuoksi ryvettynyttä ulkoministeri Pekka Haavistoa, muistutellut al-Holin leirillä olevien syyttömyydestä sekä tietenkin sättinyt perussuomalaisia.
Poliittissa kysymyksissä Scheinin ei kaida kannanottamista. Hänen poliittiset näkemyksensä heijastelevat vasemmiston kaikkein kiihkeimmän äärilaidan kantoja, jonka ilmeinen tavoite on PS:n toiminnan estäminen.
Kiihkeän professorin toivoisi kuitenkin muistavan, että poliittinen toimintavapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksessa erikseen turvattu vapaus.
Martin Scheinin lähetti tämän kirjoituksen johdosta vastineen Suomen Uutisille. Vastine on luettavissa täältä >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Martin Scheininin vastine syyttömyysolettamaa koskevaan juttuun
Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan
Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.