

Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle
Professori Martin Scheininin vähintäänkin erikoinen kirjoittelu PS-kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksesta herättää hämmennystä sosiaalisessa mediassa. Somessa valtoimenaan mesoavan Scheininin twiitteihin kertyy runsaasti innokasta persuvainoa, ja niukalti juridista harkintaa. Vaikka kyseessä on kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, ei hän pannut kummoistakaan painoa kaikkein keskeisimmille ihmisoikeuksille kun avautui tilaisuus mätkiä poliittista opponeittia. Lakivaliokunnan puheenjohtaja, juristikansanedustaja Leena Meri (ps.) joutui muistuttamaan professorille, että oikeusvaltiossa jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Arvioon yhtyi Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää.
Scheinin kirjoitti torstaina Twitterissä, että mikäli eduskunta ei anna lupaa asettaa Mäenpäätä syytteeseen tämän eduskuntapuheenvuoron takia, Scheininin mielestä Mäenpään ylle jäisi eräänlainen epäilyksen varjo.
– Jos eduskunta ei anna suostumusta syytteelle, poliisin arvio että “on syytä epäillä” rikosta jää voimaan, Scheinin väitti.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen hänen kesäkuussa eduskunnassa käyttämästään puheenvuorosta, joka sisälsi ilmauksen ”vieraslajit.”
Tapauksen esitutkinnassa poliisi katsoi olevan syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Perustuslain mukaan syyteoikeus kuitenkin edellyttäisi eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöpäätöstä, joten Mäenpään tapaus tuskin etenee mihinkään.
Jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan
Twitter-kommenttinsa perusteella Scheinin näyttäisi olevan sitä mieltä, että kansanedustaja Juha Mäenpää ei nauti syyttömyysolettaman, eli syyttömän suojaamisen periaatteen suojaa. Useisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä myös suomalaiseen lainsäädäntöön sisältyvä syyttömyysolettama ilmaisee periaatteen, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty laillisesti toteen.
Scheinin on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja hänellä on taustallaan pitkä yliopistoura, joten hänen luulisi tuntevan syyttömyysolettaman. Siihen nähden kansanedustaja Mäenpäähän kohdistuva vihjailu näyttäytyy epäasiallisena.
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri kummastelee ihmisoikeusprofessorin näkemyksiä ja muistuttaa saman tien syyttömyysolettamasta.
– Jokainen on syytön kunnes toisin tuomioistuimessa todetaan. Sama tilanne on olemassa, jos vaaditaan vaikka asianomistajan suostumus syyttämiseen tai teko vanhentunut. Jos ei voi syyttää niin henkilö on silti syytön, ei syyllinen. Oikeusvaltiossa on syyttömyysolettama voimassa, Meri kirjoittaa.
Unohtiko ihmisoikeusprofessori oikeusvaltioperiaatteen?
Scheinin tarttui Merin kommenttiin ja jatkoi hämmentämistä.
– Jos estätte eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, koskaan ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota, syyllistyikö hän (Mäenpää) rikokseen. Elämään jää poliisin arvio ”on syytä epäillä”. Oikeudenkäynnissä hän saisi suojakseen syyttömyysolettaman. Te estätte sen oikeudellisen vaikutuksen, Scheinin väittää.
Meri vastaa:
– Oletko aidosti tuota mieltä ettei syyttömyysolettama ole voimassa jos syyteoikeutta ei ole. Kuten sanoin, on olemassa monia vastaavia prosessinedellytyksiä eikä henkilöstä silti voi puhua syyllisenä tai vähän syyllisenä. Yleensä olet vahvasti oikeusvaltioperiaatteiden takana, perussuomalaisten juristikansanedustaja ihmettelee.
Scheinin väittää seuraavaksi, että syyttömyysolettama olisi vasta rikoksesta syytetyn oikeus, ikään kuin syyttömyysolettamalla ei olisi merkitystä jo aikaisemmin.
-Te estätte sen (syyttömyysolettaman) toteutumisen, jos estätte syytekynnyksen arvioinnin ja sen mahdollisesti ylittyessä oikeudenkäynnin.
Meri vastaa ihmisoikeusprofessorille, että tosiasiassa syyttömyysolettama koskee rikoksesta epäiltyä jo aiemmin, koko ajan, ellei tuomiota ole. Meri viittaa myös esitutkintalakiin, jossa säädetään että rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä.
Ei pitäisi tehdä ennenaikaisia päätelmiä syyllisyydestä
Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää liittyy keskusteluun. Hän toteaa, että ellei ole olemassa edellytyksiä edes syytteen nostamiselle, siitä ei voi tehdä sellaista päätelmää, että jonkinlainen epäily syyllisyydestä jäisi elämään.
– Sanoisin, että lakivaliokunnan puheenjohtaja Merin näkemys on perusteltu. Ja jos vielä mietitään oikeudenkäyntiä, olisi kovin erikoista tutkimatta jättämisen jälkeen sanoa, että voimaan jää (syytekynnystä mukaillen) syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen, Vuorenpää kirjoittaa.
– Kävikö mielessäsi että ehkä puhuimme eri asioista, Scheinin yrittää.
– Ei käynyt. Jos viranomainen ei voi prosessinedellytysten puutteen vuoksi jotain asiaa tutkia, tutkittamattajättämispäätöksestä ei passaa tehdä muita päätelmiä kuin, että prosessinedellytyksissä oli puute. Ja tarkoitan tässä pr. edel. puutteella myös sitä, ettei ole syyteoikeutta, Vuorenpää vastaa.
Professori käy isoilla kierroksilla
Kansanedustaja Mäenpään tapaus on virittänyt professori Scheininin hurjille kierroksille. Jo aiemmin Scheinin ilmoitti Twitterissä olevansa tyytyväinen valtakunnansyyttäjän ratkaisusta pyytää eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen.
– Tämä on hyvä uutinen, kävipä eduskunnan suostumuksen (5/6) kanssa miten hyvänsä, Scheinin riemuitsee.
Hetkeä myöhemmin Scheinin paljastaa olleensa muutenkin erityisen aktiivinen asiassa.
– Kiitos kommenteista. Mielelläni avaan lisää: Olin yksi niistä, jotka tekivät tutkintapyynnön Mäenpään vieraslajipuheesta, Scheinin kirjoittaa. Hän arvioi myös, että “kansanmurha alkaa tuollaisella puheella”, viitaten Mäenpään ulostuloon.
Oikeusprofessori Scheinin esitellään mediassa yleensä ihmisoikeusasiantuntijana. Mainitsematta yleensä jää, että hän on ollut aktiivinen toimija SKDL:n ja SKP:n riveissä. Scheinin on toiminut muun muassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsenenä. Äskettäin hän on näkyvästi julkisuudessa puolustanut al Hol -tapauksen vuoksi ryvettynyttä ulkoministeri Pekka Haavistoa, muistutellut al-Holin leirillä olevien syyttömyydestä sekä tietenkin sättinyt perussuomalaisia.
Poliittissa kysymyksissä Scheinin ei kaida kannanottamista. Hänen poliittiset näkemyksensä heijastelevat vasemmiston kaikkein kiihkeimmän äärilaidan kantoja, jonka ilmeinen tavoite on PS:n toiminnan estäminen.
Kiihkeän professorin toivoisi kuitenkin muistavan, että poliittinen toimintavapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksessa erikseen turvattu vapaus.
Martin Scheinin lähetti tämän kirjoituksen johdosta vastineen Suomen Uutisille. Vastine on luettavissa täältä >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Martin Scheininin vastine syyttömyysolettamaa koskevaan juttuun

Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan

Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa
Viikon suosituimmat

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.

BBC hyllytti Hamasin propagandaksi paljastuneen Gaza-dokumentin – päähenkilö olikin Hamas-johtajan poika
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.

Vilhelm Junnila: Tätä Ukrainan ja Yhdysvaltojen mineraalisopimus tarkoittaa
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.

Matti Putkonen: Ryhmärahat vai ”mummoralli” on kepun oma valinta

Jenna Simula: Asepalveluksen suorittaneet toiminnallisen ammunnan pariin
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.