LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perhesiteitä, avioliittoja suomalaisnaisten kanssa – irakilaisille myönnetty ennätysmäärä oleskelulupia
Irakilaisille on myönnetty vuoden alusta jo lähes kolme kertaa enemmän oleskelulupia kuin samalla ajanjaksolla viime vuonna. Turvapaikan saa kuitenkin entistä harvempi.
Vaikka varsinaisen turvapaikan saa entistä harvempi hakija, Maahanmuuttoviraston julkaisemista tilastotiedoista selviää, että vuoden 2017 tammikuun alusta toukokuun loppuun saakka irakilaiset ovat saaneet 468 oleskelulupaa.
Viime vuonna lupia myönnettiin 574
Toukokuun loppuun mennessä irakilaisille on tänä vuonna myönnetty 468 oleskelulupaa. Irakilaisten saamat oleskeluluvat ovat siten ainakin lukumääräisesti kasvussa, kun vertailukohdaksi otetaan vastaava ajanjakso viime vuodelta.
Vuonna 2016 irakilaisille myönnettiin tammikuun alusta toukokuun loppuun ajoittuvalla jaksolla vain 165 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Tuolloin kielteisiä päätöksiä tehtiin 39 kappaletta.
Huomionarvoista on, että koko vuoden 2016 aikana irakilaisille myönnettiin yhteensä 574 oleskelulupaa. Jos tämän vuoden linja jatkuu samanlaisena, Irakilaiset voivat saada vuonna 2017 lähes kaksi kertaa enemmän oleskelulupia kuin viime vuonna.
Turvapaikkapolitiikan tiukennukset näkyvät
Oleskelulupa ei ole sama asia kuin turvapaikka. Turvapaikka viittaa henkilölle myönnettyyn kansainväliseen suojeluun, eli henkilölle on myönnetty pakolaisasema. Tällöin oleskelulupa luonnollisesti saadaan myös. Maahanmuuttovirasto määrittelee aina, onko turvapaikanhakija pakolainen, kun hänen hakemukseensa tehdään päätös.
Irakilaisille myönnetyt turvapaikat ovat vähitellen kääntyneet laskuun perussuomalaisten hallituksessa ajamien turvapaikkapolitiikan tiukennuksien vuoksi. Tänä vuonna tammikuun ja toukokuun välisenä jaksona irakilaisille on myönnetty 724 turvapaikkaa, se on yli 500 vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.
Maahanmuuttovirasto on myös äskettäin muuttanut linjauksiaan Irakin turvallisuuden osalta, ja tämä on johtanut kielteisiin päätöksiin. Sellaisen on tänä vuonna saanut 1 278 hakijaa.
Oleskelulupa perhesiteen tai avioliiton perusteella
Oleskeluluvan voi saada monella eri perusteella, esimerkiksi sen vuoksi, että hakija on avioliitossa Suomen kansalaisen kanssa, joka asuu Suomessa. Oleskelulupa voidaan myöntää laajemminkin perhesiteen perusteella. Tällöin edellytetään yleensä joko vähintään kahden vuoden yhdessä asumista suomalaisen kanssa tai että oleskeluluvan hakijalla on yhteinen lapsi suomalaisen kanssa.
Suomen Uutiset kertoi toukokuussa, kuinka suomalaisnaiset ovat viime aikoina menneet erityisen innokkaasti naimisiin irakilaisten miesten kanssa. Vuonna 2016 tällaisia avioliittoja solmittiin 135 kappaletta.
Tilastotiedoista selviää, että trendi ei ole ainakaan laskussa. Pelkästään tämän vuoden aikana oleskelulupa irakilaiselle on myönnetty jo 52 kertaa sillä perusteella, että henkilö on ollut Suomen kansalaisen puoliso. Kun kyse on ollut yleisemmin perhesiteen perusteesta, lupa on myönnetty 453 kertaa.
Lumeliittojen osoittaminen vaikeaa
Oleskelulupakaan ei ole automaattinen, sillä Suomen viranomaisilla on aina mahdollisuus jättää oleskelulupa myöntämättä jos sen edellytykset eivät täyty. Toisinaan jopa avioliittoja solmitaan pelkästään oleskeluluvan saamisen vuoksi, jolloin aviopuolisoilla ei oikeasti ole tarkoituksena perheen perustaminen. Tällaisten niin sanottujen lumeliittojärjestelyjen osoittaminen on kuitenkin vaikeaa.
Turvapaikkapolitiikan kiristyksien lisäksi perussuomalaiset ovat muutenkin nostaneet kynnystä maahan pääsemiselle. Merkittävä muutos oli esimerkiksi viime vuonna ulkomaalaislaista poistettu humanitaarisen suojelun kategoria. Humanitaarinen suojelu olikin ainoastaan Suomen kansallinen käytäntö, jota ei edellytetä EU-lainsäädännön perusteella.
Oppositio vaati paperittomille oleskelulupia
Oppositiopuolueiden linja on aivan toisenlainen. Esimerkiksi maaliskuussa Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Ville Niinistö (vihr.) ja Antti Rinne (sd.) vaativat tilapäistä oleskelulupaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut turvapaikanhakija saattoi aiemmin saada tilapäisen oleskeluluvan, jos käännyttäminen pakkotoimin osoittautui mahdottomaksi. Perussuomalaisten hallitustyöskentely on kuitenkin johtanut siihen, ettei laittomasti maassa oleville enää anneta oleskeluoikeutta vain siksi, että he eivät suostu poistumaan maasta.
ILKKA JANHUNEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mäkelä: Kansa ja perussuomalaiset samaa mieltä – “Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei koko maailman sosiaalitoimisto”
Turvapaikanhakijoita ja paperittomia halutaan nyt kotiapulaisiksi – Savio: ”Vastuutonta keplottelua”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää