Perheiden ja lastensuojelun yhteistyö avainasemassa: “Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään järjestämässä lastensuojeluillassa pääsivät kansanedustajien ja panelistien lisäksi ääneen lastensuojelun toimenpiteet joko suoraan tai välillisesti kokeneet ihmiset.

Lastensuojelussa on paljon epäkohtia. Tämänkertaisen lastensuojeluillan aiheena olivat lastensuojelun asenteet ja ideologia.

– Paljon on hyvää, mutta ehkä on jotain korjattavaakin, Juha Mäenpää totesi.

– Erityisopettajataustalla tunnistan lastensuojelun tarpeen ja ymmärrän, että moni päätöksistä on tarpeellisia ja hyvästä syystä tehtyjä. Saamani palautteen ja kokemuksien perusteella on kuitenkin selvää, että järjestelmässä on myös merkittäviä ongelmia.

Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestetyn tilaisuuden paneelikeskustelussa mukana olivat Mäenpään lisäksi tilaisuuden toinen järjestäjä, toimittaja Maria Asunta, isoäiti Sari, varatuomari Leeni Ikonen, psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman, eduskunnan varapuhemies Juho Eerola sekä kansanedustaja Kaisa Juuso.

Sijoitetut lapset haavoittuvassa asemassa

Mäenpää korosti, että Suomessa on erittäin päteviä lastensuojelua liiketoimintana harjoittavia yrityksiä, jotka tekevät työtään sydämellä ja kutsumuksesta. Kuitenkin jos lastensuojelua harjoittavat konsernit tai terveysjätit, saattaa lasten etu jäädä voitontavoittelun jälkeen toiseksi.

Mäenpään viittaama korjaustarve on nostettu viime vuosina esiin myös mediassa. Yle uutisoi marraskuussa 2021 Helsingin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, joka paljasti kuinka sijoitettujen lasten tilanne oli aikuisuuden kynnyksellä muuhun väestöön verrattuna keskimääräistä heikompi kaikilla tutkituilla elämänalueilla.

Sijoitettujen lasten tilanne oli kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla huonompi myös verrattuna sisaruksiin, joita ei ollut sijoitettu.

Lastensuojelu puhuttaa kansalaisia

Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola korosti puheenvuorossaan, kuinka suuri kysyntä lastensuojeluaiheisille tapahtumille on. Tämän todisti lastensuojeluiltaan saapunut runsaslukuinen yleisö. Eerola vertasi Kansalaisinfossa olevan yleisön määrää translakia eduskunnan päärakennuksen parvella seuraavaan yleisöön.

– Eduskunnan lehtereillä, jotka ovat vapaana kaikelle kansalle, on tällä hetkellä reilusti vähemmän kuuntelemassa, mitä tässä pienessä tilassa, huomautti Eerola ja harmitteli, ettei voinut jäädä pidemmäksi aikaan kuuntelemaan lastensuojeluasiaa, sillä joutui lähtemään johtamaan eduskunnan täysistuntoa.

Perheterapialla apua yhteistyöhön

Psykiatriksi opiskellessaan Ben Furmania alkoi kiinnostamaan perheterapia, ja siihen hän lopulta erikoistui. Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheensisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä.

Furman korosti omassa puheenvuorossaan, että jos maailmaa katsoo perheterapeuttisten silmälasien läpi, näkee sen eri valossa. Silloin lähtee automaattisesti kuromaan sosiaalista verkostoa mukaan siihen työhön ja yrittää sieltä sellaisia ihmisiä, jotka voisivat auttaa.

– Onko sinulla isoäitiä? Onko sinulla kummitätiä? Onko sinulla kavereita? Voisiko niitä jotenkin hyödyntää? Furman havainnollisti tapaansa lähestyä haasteita.

Hän painotti, että jos sijoitus halutaan saada onnistumaan, pitäisi tehdä hyvää yhteistyötä perheen kanssa. Lapsen elämän keskeiset henkilöt eivät saisi olla riidoissa keskenään, koska lapsi on vielä ongelmallisempi aistiessaan tilanteen.

– Lasten ongelmat pitäisi aina hoitaa yhteistyössä. Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, painotti Furman viitaten erityisesti biologisiin vanhempiin ja sijaisvanhempiin.

– Perheterapia tarkoittaa sitä, että miten koko joukkue saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.

Ei laki vaan asenteet

Furmanin mukaan lastensuojelulaki itsessään ei vielä ratkaise ongelmia, koska asenteet ovat hänestä paljon merkityksellisempiä.

– On olemassa maita, joissa on todella hieno lastensuojelulaki mutta erittäin huonot käytännöt. Sitten on olemassa sellaisia maita, joissa on huono lastensuojelulaki, mutta kuitenkin hyvät käytännöt, perusteli hän näkemystään.

Varatuomari Leeni Ikonen keskittyi niin ikään asenteisiin lain sijasta. Hänen mukaansa sosiaalisen perimän teoria estää järkiperäisen ajattelun sosiaalityöntekijöiden kohdalla.

– Sosiaalisen perimän teoria tarkoittaa sitä, että sosiaalialalla uskotaan, että kun lapsi siirretään pois sukunsa piiristä, niin vältetään kaltoinkohtelut ja huonot mallit, Ikonen selitti.

Kolmas lastensuojeluilta tulossa

Jo toistamiseen järjestetty lastensuojeluilta on saamassa jatkoa helmikuun lopulla.

– Vaikka olen luullut tietäväni tästä asiasta kohtuullisen paljon, niin tänä iltanakin opin taas paljon uutta, Mäenpää myönsi ja kiitti lämpimästi kaikkia osallistujia.