LEHTIKUVA
Ilman maaseutua ei olisi Suomea. Pääkaupungin metropolinkin ovat rakentaneet maaseudulta tulleet ihmiset. Tähän tiivistyi perussuomalaisten ryhmäpuheen kärki maaseutupoliittisessa ajankohtaiskeskustelussa.
Aloitteen ajankohtaiskeskusteluun teki kuopiolainen kansanedustaja Pentti Oinonen, joka vaikutti viime vaalikaudella maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja seuraa kotimaakunnalleen tärkeää aihepiiriä tiiviisti.
Keskustelu sattui erityisen osuvaan kohtaan, kun juuri oli saatu tietää, ettei EU myönnä tukea Suomen maitotiloille Venäjän vastapakotteiden aiheuttamien menetysten korvaamiseen. Myös keskustelua edeltänyt eduskunnan kyselytunti keskittyi maatalouskysymyksiin.
Keskittämisestä luovuttava
tietotekniikan avulla
Oinosen mukaan Suomen nykyinen maaseutu- ja maatalouspolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, sillä maaseudun palveluja on siirretty ja maataloushallintoa on keskitetty Etelä-Suomeen ja sen kasvukeskuksiin.
– Tästä suuntauksesta olisi pyrittävä pois ja keskityttävä hallintopalvelujen hajauttamiseen. Hallintopalvelujen keskittäminen pääkaupunkiseudulle tulisi lopettaa, sillä etätyöstä ja tietoliikenneverkoista on puhuttu jo 15 vuotta.
– Olisi aika siirtyä jo tekoihin. Tähän tulisi sekä nykyisen istuvan hallituksen että tulevien hallitusten kiinnittää enemmän huomiota. Palvelujen säilyttäminen on tehokkainta aluepolitiikkaa, Oinonen tähdensi.
Ennakoitavaa politiikkaa
Oinonen peräsi hallitukselta ennustettavaa politiikkaa. Ensin pitäisi kunnostaa rapistuneet tiet liikennöitävään kuntoon.
– Maaseutupolitiikan kärki tulisi pitää erityisesti nuorissa. Maa- ja metsätalous on saatava houkuttelevaksi elinkeinoksi suomalaisen nuorison keskuudessa. Me perussuomalaiset emme halua myöskään unohtaa maaseudun ikääntyviä ja iäkkäitä ihmisiä. Heille tulee taata oikeus elää ja asua maaseudulla niin pitkään kuin se on terveyden puolesta mahdollista, Oinonen vaati.
Byrokratia romauttaa
maatalouden
Oinosen mukaan epäonnistuneen maatalouspolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista.
– Maatilojen määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Tähän on vaikuttanut maatalouden harjoittamiseen liittyvä sääntely ja byrokratian kasvaminen, sekä EU:sta peräisin olevan sääntelyn että kansallisen lainsäädännön lisääntyminen. EU:n vetämää suurtilalinjaa on ajettu väärällä tukipolitiikalla. Seurauksena on ollut EU:n laajuista ylituotantoa, ja tuottajahinnat ovat romahtaneet kannattamattomalle tasolle, Oinonen syytti.
Maaseutua on ajateltava
uudella tavalla
Kansalaiset ovat äänestäneet jaloillaan ja ydinpalvelut on lopetettu syrjäkyliltä lähes yksipuolisesti ilman, että koko seutuyhteisön tarpeita olisi arvostettu ja kuunneltu. Palvelujen lakkauttamislista on loputon: kyläkoulut, postipalvelut, poliisi.
– Meidän on ajateltava maaseutua täysin uudella tavalla. Maaseutu tulisi nyt ja tulevaisuudessa nähdä maamme voimavarana sekä monimuotoisena asuinympäristönä, jossa tuotetaan puhdasta GMO-vapaata lähiruokaa, Oinonen vaati.
– Suurta huolta maataloustuottajille aiheuttaa se, että unionin maatalousuudistuksen myötä Suomen saamat tuet tulevalle kaudelle 2014-2020 ovat voimakkaasti alenevia. Myös vuoden 2014 ylimenokauden osalta maksatukset voivat olla myöhässä, ja näin aiheuttaa ongelmia osalle viljelijöistä. Tämä ei ole suotavaa, sillä tuet ovat keskeinen osa viljelijöiden tulonmuodostuksessa. Surullisena esimerkkinä tästä on kuluneella viikolla EU:n tekemä päätös jättää suomalaiset maidontuottajat vaille EU-tukea. Vanha sanonta, talonpojan tappolinja on loputtava, pitää tänäkin päivänä paikkansa.
Koko Suomi pidettävä asuttuna
Oinonen muistutti, että metsä on ollut kautta aikojen Suomen hyvinvoinnin lähde ja vaurauden kivijalka.
– Sitä se voi olla myös jatkossa, kun ymmärrämme sen todellisen arvon. Valtiovallan toimet puolestaan ovat heikentäneet metsäteollisuutemme kilpailukykyä, koska teollisuuden alaa ei ole kuunneltu riittävällä vakavuudella, Oinonen arvosteli.
Perussuomalaiset vaativat jätevesiasetuksen pikaista kumoamista. Se on aiheuttanut kuluja sekä epätietoisuutta siitä, kuinka pitäisi toimia. Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti myös EU:n maataloustukien muutoksiin.
– Perussuomalaiset eivät pakon edessäkään suostu maaseudun autioittamiseen, Oinonen painotti.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
