LEHTIKUVA
Ilman maaseutua ei olisi Suomea. Pääkaupungin metropolinkin ovat rakentaneet maaseudulta tulleet ihmiset. Tähän tiivistyi perussuomalaisten ryhmäpuheen kärki maaseutupoliittisessa ajankohtaiskeskustelussa.
Aloitteen ajankohtaiskeskusteluun teki kuopiolainen kansanedustaja Pentti Oinonen, joka vaikutti viime vaalikaudella maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja seuraa kotimaakunnalleen tärkeää aihepiiriä tiiviisti.
Keskustelu sattui erityisen osuvaan kohtaan, kun juuri oli saatu tietää, ettei EU myönnä tukea Suomen maitotiloille Venäjän vastapakotteiden aiheuttamien menetysten korvaamiseen. Myös keskustelua edeltänyt eduskunnan kyselytunti keskittyi maatalouskysymyksiin.
Keskittämisestä luovuttava
tietotekniikan avulla
Oinosen mukaan Suomen nykyinen maaseutu- ja maatalouspolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, sillä maaseudun palveluja on siirretty ja maataloushallintoa on keskitetty Etelä-Suomeen ja sen kasvukeskuksiin.
– Tästä suuntauksesta olisi pyrittävä pois ja keskityttävä hallintopalvelujen hajauttamiseen. Hallintopalvelujen keskittäminen pääkaupunkiseudulle tulisi lopettaa, sillä etätyöstä ja tietoliikenneverkoista on puhuttu jo 15 vuotta.
– Olisi aika siirtyä jo tekoihin. Tähän tulisi sekä nykyisen istuvan hallituksen että tulevien hallitusten kiinnittää enemmän huomiota. Palvelujen säilyttäminen on tehokkainta aluepolitiikkaa, Oinonen tähdensi.
Ennakoitavaa politiikkaa
Oinonen peräsi hallitukselta ennustettavaa politiikkaa. Ensin pitäisi kunnostaa rapistuneet tiet liikennöitävään kuntoon.
– Maaseutupolitiikan kärki tulisi pitää erityisesti nuorissa. Maa- ja metsätalous on saatava houkuttelevaksi elinkeinoksi suomalaisen nuorison keskuudessa. Me perussuomalaiset emme halua myöskään unohtaa maaseudun ikääntyviä ja iäkkäitä ihmisiä. Heille tulee taata oikeus elää ja asua maaseudulla niin pitkään kuin se on terveyden puolesta mahdollista, Oinonen vaati.
Byrokratia romauttaa
maatalouden
Oinosen mukaan epäonnistuneen maatalouspolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista.
– Maatilojen määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Tähän on vaikuttanut maatalouden harjoittamiseen liittyvä sääntely ja byrokratian kasvaminen, sekä EU:sta peräisin olevan sääntelyn että kansallisen lainsäädännön lisääntyminen. EU:n vetämää suurtilalinjaa on ajettu väärällä tukipolitiikalla. Seurauksena on ollut EU:n laajuista ylituotantoa, ja tuottajahinnat ovat romahtaneet kannattamattomalle tasolle, Oinonen syytti.
Maaseutua on ajateltava
uudella tavalla
Kansalaiset ovat äänestäneet jaloillaan ja ydinpalvelut on lopetettu syrjäkyliltä lähes yksipuolisesti ilman, että koko seutuyhteisön tarpeita olisi arvostettu ja kuunneltu. Palvelujen lakkauttamislista on loputon: kyläkoulut, postipalvelut, poliisi.
– Meidän on ajateltava maaseutua täysin uudella tavalla. Maaseutu tulisi nyt ja tulevaisuudessa nähdä maamme voimavarana sekä monimuotoisena asuinympäristönä, jossa tuotetaan puhdasta GMO-vapaata lähiruokaa, Oinonen vaati.
– Suurta huolta maataloustuottajille aiheuttaa se, että unionin maatalousuudistuksen myötä Suomen saamat tuet tulevalle kaudelle 2014-2020 ovat voimakkaasti alenevia. Myös vuoden 2014 ylimenokauden osalta maksatukset voivat olla myöhässä, ja näin aiheuttaa ongelmia osalle viljelijöistä. Tämä ei ole suotavaa, sillä tuet ovat keskeinen osa viljelijöiden tulonmuodostuksessa. Surullisena esimerkkinä tästä on kuluneella viikolla EU:n tekemä päätös jättää suomalaiset maidontuottajat vaille EU-tukea. Vanha sanonta, talonpojan tappolinja on loputtava, pitää tänäkin päivänä paikkansa.
Koko Suomi pidettävä asuttuna
Oinonen muistutti, että metsä on ollut kautta aikojen Suomen hyvinvoinnin lähde ja vaurauden kivijalka.
– Sitä se voi olla myös jatkossa, kun ymmärrämme sen todellisen arvon. Valtiovallan toimet puolestaan ovat heikentäneet metsäteollisuutemme kilpailukykyä, koska teollisuuden alaa ei ole kuunneltu riittävällä vakavuudella, Oinonen arvosteli.
Perussuomalaiset vaativat jätevesiasetuksen pikaista kumoamista. Se on aiheuttanut kuluja sekä epätietoisuutta siitä, kuinka pitäisi toimia. Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti myös EU:n maataloustukien muutoksiin.
– Perussuomalaiset eivät pakon edessäkään suostu maaseudun autioittamiseen, Oinonen painotti.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Orpon hallitus aloitti 20. kesäkuuta 2023 ja minä sen mukana oikeusministerinä. Tänä lyhyenä aikana on ollut runsaasti opittavaa, mutta olemme yhdessä saaneet aikaan isoja asioita, kirjoittaa oikeusministeri ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri kolumnissaan.
Nyt Suomen liikenneverkkoa kehitetään jalat maassa, tosiasiat ymmärtäen, tärkeimpään keskittyen. Suunnitelma näyttää hyvin suomalaiselta ja vastaa kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin, painottaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Lue lisää
Lue lisää
