Peltokangas vaatii hintalappua ilmastoraivolle: “Hallitusta ei näytä hätkäyttävän taloutemme tila pätkän vertaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, mikä tulee olemaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen hintalappu verrattuna siihen, jos Suomi noudattaisi EU:n yhteistä, vuoteen 2050 tähtäävää tavoitetta.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian tämän jälkeen. Suomen hiilineutraaliustavoite on Euroopan Unionin hiilineutraaliustavoitetta (2050) kunnianhimoisempi ja nopeatahtisempi.

– Suomen tavoitteiden toteutumisen vaatimus on 20 vuotta EU:n vastaavia vaatimuksia kunnianhimoisempi. Tästä syntyy Suomen taloudelle ja elinkeinoelämällemme haasteita, sanoo Mauri Peltokangas.

Suuntaa antava hintalappu olisi hyvä tietää

Kunnianhimoista tavoitetta kohti mentäessä on Suomen kansan, elinkeinoelämän ja eduskunnan hyvä tietää suuntaa antava hintalappu ja tavoitteen taloudelliset vaikutukset yhteiskuntamme eri sektoreille, koska tämän hallituksen ilmastopolitiikka tulee eittämättä kahlitsemaan myös tulevat hallitukset sen noudattamiseen, kun ilmastoa koskevat hallitusohjelman kirjaukset siirretään lakiin.

– Hallitusta ei näytä hetkauttavan taloutemme tila nyt eikä tulevaisuudessa pätkän vertaa. Vihreiden lempilapsesta puhutaan kiilusilmin ja ilmastokultin raivolla ajetaan surutta alas oma huoltovarmuutemme, vientiteollisuus ja useita maaseudun elinkeinoja, Peltokangas ihmettelee.

Ideologiaa ei voi kansan varoilla toteuttaa summassa

Peltokangas kertoo jättäneensä tänään 2.12. kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi siitä, onko hallitus teettänyt vertailulaskelmia, paljonko hallituksen hiilineutraaliustavoitteen taloudelliset vaikutukset ovat verrattuna siihen, että Suomi noudattaisi EU:n yhteistä hiilineutraaliustavoitetta 2050.

– Koska tavoite on asetettu, on laskelmat taloudellisista vaikutuksista löydyttävä. Summassa ei voida kansan varoilla ideologiaa toteuttaa, Peltokangas vaatii.

– En kuitenkaan pidätä hengitystä vastausta odotellessani, sillä varmaa on, että mikäli vertaileva vaikutusarvio talouteen ja kustannuslaskelma tullaan tekemään, on hintalappu niin valtava, että kansan silmät pakostakin avautuvat ja se joutuu tekemään omat johtopäätöksensä, kannattaako olla mukana tukemassa Suomea konkurssiin vievää, mutta globaalivaikutuksiltaan minimaalista ilmastopolitiikkaa.