MATTI MATIKAINEN
Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas puhui tänään perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa uudistuksista ja toimista, jotka tähtäävät maaseudun elvyttämiseen ja suomalaisen maataloustuottajan aseman parantamiseen. Peltokangas huomautti, että ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle myös huoltovarmuuskysymys, joka korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat ahdingossa energian, lannoitteiden ja rehujen kohoavien kustannusten vuoksi. Maatalouden ahdinko alkoi kuitenkin jo kauan ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas sanoo, että on tullut aika ryhtyä parantamaan suomalaisten maataloustuottajien toimintaedellytyksiä ja maatalousyritysten kannattavuutta.
– Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Kotimaisen puhtaan ruoan saatavuus ja korkea omavaraisuusaste on tärkeää. Samalla voimme entistä paremmin pitää koko maan asuttuna, Peltokangas sanoo.
Hän huomauttaa, että ruokatuotannon omavaraisuus on samalla myös Suomen turvatakuu.
– Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle huoltovarmuuskysymys, joka vain korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Verot alemmaksi, turha byrokratia pois
Peltokangas toteaa, että sääntelyn ja byrokratian keventäminen ja verotuksen alentaminen helpottavat kaikkia yrityksiä, myös kotimaista maatalousyrittäjää.
– Työkalupakissa on jatkossa oltava sekä suoria veronkevennyksiä että entistä laajempia verovähennysmahdollisuuksia, jotta tuotannon kustannuksia saadaan kevennettyä. Myös esimerkiksi kiinteistöveron poistaminen maatalouskiinteistöistä auttaisi tuottajia.
Suomen hallituksen hellimä ajatus vihreästä siirtymästä pahentaa maatalousyrittäjän asemaa. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, vaikka EU:n osalta tavoite on asetettu 15 vuotta myöhemmäksi vuoteen 2050.
Peltokangas pitää Suomen tavoitetta liian kunnianhimoisena. Peltokangas myös huomauttaa, että EU-tasolla katsottuna suomalaiset maatalousyrittäjät eivät ylipäätään ole samassa asemassa eurooppalaisiin kollegoihinsa nähden.
– Laajasti katsottuna tukipolitiikassa Euroopassa on alueita, joita kohdellaan paremmin kuin Suomea. EU:ssa ei riittävän syvällisesti ymmärretä Suomen erityisasemaa: me olemme pussin perällä ja tuotannon kustannukset ovat korkeampia kuin eteläisessä Euroopassa. Tämän tilanteen balansoiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Maataloustuet pois EU:lta
Peltokangas katsoo, että Suomen ääni on muutenkin jäänyt EU:ssa taka-alalle maa- ja metsätaloutta koskevassa päätöksenteossa. Kansanedustajan mukaan Suomen tulisi toimia EU:ssa huomattavasti itsekkäämmin kuin nyt. Suunnan muutos edellyttää ryhtiliikettä EU-pöydissä.
– Suomen täytyy pyrkiä vaikuttamaan ennakoiden ja aktiivisesti päätöksentekoon. Valtionjohdon ja sidosryhmien on tiivistettävä yhteistyötä ja oltava entistä proaktiivisempia ja määrätietoisempia vaikuttamistyössä. Tarpeen mukaan on myös osattava sanoa ei, jos Suomen etu sitä vaatii.
Pidemmällä tähtäimellä myös maataloustuet tulisi saada pois EU:lta takaisin Suomessa päätettäväksi.
– Päätösvallan valuminen EU:lle on sitonut käsiä ja saanut aikaan sen, että kilpailu on suomalaiselle yrittäjälle mahdottoman vaikeaa. Tuotteiden osalta edellytyksiä kyllä olisi, sillä puhtaille ja antibioottivapaille sekä eettisesti tuotetuille suomalaistuotteille kyllä on kysyntää maailmalla, Peltokangas sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka lannoitteet energian hinnannousu vihreä siirtymä ilmastotoimet omavaraisuus maataloustuet ilmastotavoitteet ruuantuotanto yrittäjät kotimainen ruoka Mauri Peltokangas Sääntely Sanna Marin Metsätalous Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous hallitus verotus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: Sekä Nato-jäsenyyden kannatusta että sen vastustusta ohjaa Venäjän pelko
Syyllistävä “Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa
Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla
Meri: Kriminaalipolitiikkaan ja rangaistuksiin tarvitaan järkeä – ”Vakavista rikoksista tuomittujen tulee istua tuomiot loppuun asti”
Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: “Pelissä on valtavat panokset”
Purra vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen: Maailman ”onnellisimmassa” maassa on pitkät leipäjonot – suomalaisten verovarat käytettävä omien kansalaisten hyvinvointiin
Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”
Reijonen vaatii metsänomistajien hankintahakkuun verovapauden nostoa: “Verovapauden kiintiön nostaminen toisi ansaintamielessä helpotusta myös maatalousyrittäjille”
Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.