Kansanedustaja Maria Tolppanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen pendelöijien verotusta koskien. Kysymys ohessa.
Pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella.
Suomessa työssäkäyntikunnat ja asumiskunnat ovat nopeasti eriytyneet toisistaan. Vaikka asia koskeekin koko maata, eniten pendelöintiä tapahtuu suuriin kaupunkeihin niiden ympäryskunnista. Ympäryskunnissa on usein melko vähän työpaikkoja suuriin kaupunkeihin verrattuna; ympäryskunnat ovat keskittyneet asumispalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen tuottamiseen. Huomattavaa myös on, että asumiskuntansa ulkopuolella työssäkäyvien tulot ovat tilastojen mukaan keskimäärin selkeästi korkeammat, kuin asumiskunnassaan työskentelevien. Lisäksi, pendelöijien verotettavat tulot ovat kasvaneet nopeammin, kuin omassa asumiskunnassaan työskentelevien tulot. Pendelöivä väestö siten luonnollisesti kiinnostaa suurten kaupunkien ympäryskuntia ennen kaikkea siksi, että tulonsa asumiskuntansa ulkopuolelta hakevat parantavat asumiskunnan taloudellista asemaa keskimäärin enemmän, kuin asumiskunnassaan työskentelevä väestö. Parhaiten palkatut pendelöijät saattavat palkkatulojensa lisäksi tuoda asumiskuntaansa myös suuria optiotuloja.
Pendelöinti on monimutkainen ilmiö, jossa risteilevät taloudelliset, yhteiskuntapoliittiset sekä ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin liittyvät asiat. Pendelöintiä lisää Suomen sirpaloitunut kuntarakenne, joka ohjaa ihmisten asumis- ja työssäkäyntiratkaisuja. Tolppanen uskoo, että hallittu kuntauudistus voisi vähentää vähentää pendelöijien määrää liitoskunnissa.
Nykyisin myös monet palvelut keskittyvät suurempiin kaupunkeihin ja kuntiin; ne järjestävät ja ylläpitävät palveluita, joita pendelöijätkin käyttävät, vaikka ”kantavat” tuloveronsa sataprosenttisesti asumiskuntaansa. Tolppasen mukaan edellä mainittu on epäoikeudenmukaista palveluita järjestävän ja ylläpitävän kunnan kannalta.
Kansanedustaja Maria Tolppasta kiinnostaakin, mitä nykyinen hallitus aikoo tehdä, että kuntaveron tuotto jakautuisi oikeudenmukaisesti työssäkäyntikunnan ja asumiskunnan kesken.
Teksti: Maria Tolppanen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
