Pelätty tekijänoikeusdirektiivi askelta lähempänä, mutta vääntö jatkuu tammikuuhun 2019
Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla täysistunnossaan uuden tekijänoikeusdirektiivin. Kriittisimmät ovat kuvanneet äänestystä ratkaisutaisteluksi, jossa uhattuna on koko internetin – sellaisena kuin olemme sen oppineet tuntemaan – tulevaisuus. Muun muassa World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on kampanjoinut direktiiviä vastaan. Taistelu kuitenkin jatkuu, ja ratkaisevat äänestykset ovat edessä tammikuussa 2019.
Suomen Uutiset kirjoitti kesäkuun puolivälissä, että Tim Berners-Lee ja yli 70 muuta huippuasiantuntijaa vastustaa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. Suomen Uutiset kertoi myös epäilyistä, joiden mukaan EU:n tuleva tekijänoikeusdirektiivi tekee lopun nettimeemeistä ja muusta käyttäjien luomasta sisällöstä
Kesäkuun lopussa Europarlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi äänin 15-10 kiistanalaisen artikla 13:n, joka kriitikoiden mukaan tekisi lopun meemeistä, uudelleenmiksauksista ja monesta muusta käyttäjien osittain luomasta sisällöstä. Valiokunta hyväksyi äänin 13-12 artiklan 11, joka velvoittaa julkaisijoita maksamaan, jos ne linkittävät uutissisältöön, Suomen Uutiset kertoi.
Poliittinen paine sai europarlamentaarikot ehdottamaan yli sata muutosesitystä valiokunnan ehdotukseen, Wired kertoo.
Artikla 11 pakottaisi internetalustat maksamaan uutissivustoille vähäisimmästäkin lainatuista sisällöstä alustoillaan. Kriitikot ovat epäilleet, että artikla edellyttäisi sosiaalisen median toimijoita maksamaan jopa kahden sanan lainauksesta tai linkistä uutissivustolle.
Artikla 11 ei Wired-artikkelin mukaan riittävän täsmällisesti määritä, miten paljon uutissivustoa saa maksutta lainata – sanan verran, lauseen verran – ja onko linkki hyväksytty?
Uudet muutokset artiklaan 11 tähtäsivät poikkeuksiin yksityisessä ja ei-kaupallisessa linkkien ja hyperlinkkien yksilöllisessä jakamisessa. Nämä poikkeukset eivät kuitenkaan tyydytä kriitikkoja, Wired kirjoittaa.
Useimmat ihmiset jakavat linkkejä kuitenkin nimenomaan sosiaalisen median alustoilla, joiden tulisi noudattaa direktiiviä.
Tekoäly ei tunnista parodiaa
Artikla 13 on Wiredin mukaan vieläkin kyseenalaisempi. Sitä on kutsuttu “meemintappajaksi”. Artikla 13 edellyttää, että internet-alustat automaattisesti suodattaisivat tekijänoikeuksien alaista materiaalia – kuten lauluja, kuvia ja videoita – jota heidän alustoilleen ladataan, ellei se ole erikseen lisensioitua. Kiistanalaisuudestaan huolimatta artikla 13:n puolesta äänesti 438 europarlamentaarikkoa ja sitä vastaan vain 226.
Wiredin mukaan tämän artiklan puolesta lobbasivat hyvin voimakkaasti muusikot, taiteilijat ja kirjailijat. Sitä vastaan lobbasivat teknologiayhtiöt kuten Youtube.
Suodatuksessa nähdään ongelmana tekijänoikeuksilla suojaamattoman sisällön estäminen vahingossa, valheelliset tekijänoikeusvaatimukset (“tekijänoikeustrollit”) ja pienempien sivustojen vaikeudet selvitä kilpailussa ilman kalliita suodatusohjelmia.
Vaikka direktiiviin hyväksyttäisiin meemejä suojeleva varauma, jonka tarkoituksena olisi suojata oikeus jakaa materiaalia parodiatarkoituksessa, monet asiantuntijat arvelevat että tekoälyyn pohjautuvat algoritmit todennäköisesti jatkaisivat suodatusta kykenemättä tunnistamaan meemejä.
Viime viikon äänestys ei lopettanut vääntöä linkkiverosta ja meemisuodattimesta. Neuvottelut jatkuvat muutosesityksistä kulissien takana EU-poliitikkojen, -virkamiesten ja jäsenmaiden edustajien kanssa, ja viimeisen kerran asiasta äänestetään tammikuussa 2019, Wired muistuttaa.
Perussuomalaiset huolissaan kiinalaistyyppisen sensuurin kasvusta EU:ssa
Perussuomalaiset ovat huolissaan nettisensuurista EU:ssa. Suomen Uutiset kertoi kesällä, että perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen internetin käytön vapaudesta ja tiedon saatavuudesta netissä.
Tavio katsoo tekijänoikeusdirektiiviuudistuksen mahdollistavan ennakkosensuurin kasvun netissä. Tavio ei tahdo EU:n kulkevan internetin sääntelyssä Kiinan tietä. Kiinassa nettikäyttäjien tiedonsaantivapautta on rajoitettu askel askeleelta 1990-luvulta lähtien.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää