Pariisin keskustassa järjestettiin sunnuntaina mielenosoitus Marine Le Penin tukemiseksi, kertoo Le Point -lehti. Vaubanin aukiolle oli kokoontunut tuhansia Le Penin kannattajia kuuntelemaan hänen puhettaan. Osallistujamäärä jäi kuitenkin toivottua pienemmäksi.
Kansallinen liittouma -puolueen Marine Le Pen, 56, on ollut jo pitkään ennakkosuosikki valmistautuessaan uransa neljänsiin presidentinvaaleihin. Hän on äänestäjien mielestä paras ehdokas vielä viikko sitten annetun tuomion jälkeenkin pidetyssä gallupissa, kertoo uutistoimisto Reuters. Kansallisen liittouman ennustetaan saavan noin kolmanneksen ensimmäisen kierroksen äänistä, oli ehdokkaana Le Pen tai puolueen nuori puheenjohtaja Jordan Bardella.
Vankeutta ja vaalikielto
Viikko sitten maanantaina Le Pen tuomittiin neljän vuoden vankeuteen, sakkoihin ja viiden vuoden vaalikieltoon kavalluksesta. Vankeusrangaistuksesta kaksi vuotta suoritetaan kotiarestina jalkapannassa ja toinen kaksi vuotta on tuomittu ehdollisena.
Tuomio liittyy EU-varojen väärinkäyttöön. Osa Kansallisen liittouman EU-avustajista teki vuosina 2004-16 todellisuudessa työtä puolueen hyväksi Ranskassa, mikä on EU-sääntöjen vastaista. Kavallettujen varojen määränä pidetään 2,9 miljoonaa euroa.
Samassa yhteydessä tuomittiin kahdeksan muuta Kansallisen liittouman entistä meppiä, mutta Le Peniä pidettiin päätekijänä. Tuomari totesi kuitenkin tuomiossaan, että tuomitut eivät pyrkineet saamaan itselleen henkilökohtaista taloudellista hyötyä.
Le Pen on kiistänyt syytteet ja väittänyt oikeudenkäynnin olevan poliittinen ajojahti, jolla yritetään estää hänen valintansa Ranskan presidentiksi. Hän aikoo valittaa tuomiosta. BBC:n mukaan valitustuomioistuin on luvannut käsitellä jutun kesään 2026 mennessä, jolloin Le Pen voisi vielä osallistua vuoden 2027 vaaleihin, mikäli hänen vaalikieltonsa kumotaan.
Vaalikielto on harkinnan varainen lisärangaistus
Kielto osallistua ehdokkaana vaaleihin on Ranskan lain sallima lisärangaistus, jota voidaan käyttää tällaisissa tapauksissa. Asia on kuitenkin tuomioistuimen harkittavissa, joten tuomarin ei olisi ollut mikään pakko langettaa Le Penille vaalikieltoa lisärangaistuksena, vaan hän olisi voinut antaa äänestäjien päättää, haluavatko he Marine Le Penin presidentikseen.
Vaalikielto määrättiin astumaan voimaan välittömästi, vaikka Le Pen valittaisi tuomiosta. Oikeuden puheenjohtaja Bénédicte de Perthuis perusteli vaalikieltoa sillä, että kavalluksesta tuomitun henkilön valitseminen presidentiksi voisi johtaa levottomuuksiin, kertoo CNN. Tuomari oli siis huolissaan siitä, että Le Penin vastustajat alkavat mellakoida, jos hänet valitaan presidentiksi.
Korhola: “Europarlamentissa on sääntöjen rikkojia läjäpäin”
Le Penin tapaus ei ole ensimmäinen kerta, kun ranskalaismeppejä on syytetty EU-varojen väärinkäytöstä. Esimerkiksi nykyinen pääministeri François Bayrou oli pitkään epäiltynä vastaavasta kavalluksesta. Hänet vapautettiin kuitenkin syytteestä vuosi sitten annetussa tuomiossa, jossa viisi muuta hänen Demokraattinen liike -puolueensa entistä meppiä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.
Monet ovat sanoneet, että EU-varojen väärinkäytökset ovat suorastaan “maan tapa” tai “eurooppalainen tapa”. Pitkäaikainen meppi Eija-Riitta Korhola (kd, ex-kok.) kommentoi tapausta X-somessa todeten, että samanlaisiin käytänteisiin ovat myös suomalaiset mepit ryhtyneet. Hänen mukaansa “europarlamentissa on sääntöjen rikkojia läjäpäin”.
– Ennen tapahtui suomalaismeppienkin keskuudessa sellaista, että sihteerikorvausta kanavoitiin puolueen paikallisosastolle satoja tuhansia ja sitten tämä osasto myöhemmin tuki vaaleissa sadoilla tuhansilla, Korhola kirjoittaa.
Perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen puolestaan huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen Andersson käytti mepin viestintäavustustaan, vaikka Käänne-festivaali liittyy kotimaan politiikkaan. Tynkkysen mukaan on vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan.
Rostila: “Ranska seuraa Romanian ja Turkin esimerkkiä”
Kansanedustaja Onni Rostila (ps) on huolissaan siitä, että “Ranskassa päättivät seurata sellaisten demokratian mallimaiden esimerkkiä kuin Romania, Turkki ja Brasilia ja kielsivät opposition kärkiehdokkaan ja gallup-johtajan ehdokkuuden.” Rostila pitää oikeuslaitoksen käyttöä poliittisena aseena ja “tuomarivaltio-kehitystä” uhkina länsimaiselle demokratialle. Hän käsittelee aihetta laajemmin YouTube-videollaan.
Marine Le Penin lisäksi poliittissävytteisten oikeusjuttujen kohteina ovat viime aikoina olleet ainakin Donald Trump, Matteo Salvini, Geert Wilders ja Jair Bolsonaro.
Romaniassa itsenäinen ehdokas Călin Georgescu poistettiin vaaleista kokonaan hänen voitettuaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen. Turkissa presidentti Recep Erdoǧan esti Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlun osallistumisen tuleviin presidentinvaaleihin.