Ulkoilija Siltamäessä Helsingissä joulukuussa 2015. Arkistokuvaa. / Markku Ulander
Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi ei vielä tarkoita 39 prosentin päästövähennyksiin sitoutumista
Suomi ei vielä sitoudu 39 prosentin päästövähennystavoitteeseen, vaikka Pariisin ilmastosopimus ratifioitaisiin nopeutetussa aikataulussa. Näin sanoo ympäristöministeriön ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) matkustaa huomenna perjantaina Brysseliin ympäristöasioista vastaavien ministerien tapaamiseen, jossa EU:n on tarkoitus edistää Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointia.
– Vaikka Pariisin ilmastosopimus allekirjoitettaisiin nopeastikin, ei tämä vielä sido Suomea kansallisella tasolla hyväksymään EU:n tavoitteita tai esityksiä, kuten 39 prosentin päästövähennystä Suomelle. Neuvottelut ovat vasta alkamassa, Honkatukia sanoo.
Vuonna 2014 EU sitoutui alentamaan päästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Maittain tätä pakettia ei ole jaettu.
Honkatukian mukaan Pariisin sopimus toimii toisin kuin Kioton sopimus.
– Kioto II kohteli Suomea huonosti, mutta Pariisin sopimus jättää sopijamaille itselleen päätettäväksi, kuinka paljon ne haluavat rajoittaa päästöjään itse. Jälkeenpäin sitten seurataan, kuinka maat onnistuvat tavoitteidensa ajamisessa, hän täsmentää.
Honkatukian mukaan valvontaa, velvoittavuutta ja painetta voi tulla EU:n yhteisestä ilmastopolitiikasta, mutta ei suoraan Pariisin sopimuksesta.
– EU:n ja Suomen tasolla neuvottelut ovat vasta alkamassa. Suomen metsien kohtalo – ja kysymys siitä, ovatko ne hiilinieluja vai päästölähteitä – ei koske Pariisin sopimusta lainkaan, Honkatukia sanoo. Eli tulevien EU-tason neuvotteluiden asia sekin.
Suomen osalta Pariisin ilmastosopimuksen kansallista ratifiointia koskevan hallituksen esityksen valmistelu on jo pitkällä.
Ministeri Tiilikainen totesi tiedotteessaan 22.9, että hallituksen tavoitteena on toimittaa asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle ennen marraskuista Marrakechin ilmastokokousta.
PS: 39 prosentin vähennys ei käy
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho linjasi elokuun lopulla, ettei 39 prosentin päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähennystavoite käy päinsä. Komission esitys oli hallitusohjelman vastainen. Perussuomalaiset katsoi, ettei komission esitystä voida toteuttaa markkinaehtoisesti ilman että maan teollisuuden kilpailukyky vaarantuu.
PS katsoi myös, että ylikorkean tavoite kiihdyttäisi hiilivuotoa – eli suomalaisen teollisuuden ulosliputusta muihin maihin, mahdollisesti EU:n ulkopuolelle.
Asiasta on käyty ankaraa kädenvääntöä. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vaati syyskuun alussa, että ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen on joko ryhdistäydyttävä tai siirryttävä ilmastosopimusneuvotteluista syrjään.
Perussuomalaiset piti kohtuuttomana, että siinä missä Suomen vähennystavoite oli 39 %, huomattavasti enemmän saastuttavien maiden tavoitteet olisivat minimaaliset: Puola 7 %, Romania 2 % ja Bulgaria 0 %.
– Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin, Putkonen totesi aiemmin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittikin, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja, jotta EU:n kokonaistavoite saataisiin toteutettua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
“Inspiroiva, historiallinen ja käänteentekevä” ilmastosopimus hidastaisi lämpenemistä enintään 0,2 asteella – suomalainen teollisuus maksaisi raskaan hinnan
Vihreä talous sakkaa Kanadan Ontariossa – Yhdysvalloissa teolliset työpaikat lisääntyvät
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää