LEHTIKUVA
Suomessa on vielä satojen miljoonien arvosta osakekirjoja paperimuodossa. Vuonna 2006 säädettiin 10 vuoden määräajasta, jonka aikana paperiset osakekirjat tulisi siirtää arvo-osuusjärjestelmään, käytännössä sähköiseen rekisteriin. On arvioitu, että osakkeita voi olla siirtämättä vähintään 500 tai jopa 700 miljoonan arvosta. Kansanedustaja Kaj Turunen (ps) ehdottaa ongelman ratkaisemiseksi yhteistä arvo-osuustiliä.
– Kyseessä on lähinnä hyvin vanhojen ihmisten ja kuolinpesien hallussa olevista osakkeista. Osakekirjat ovat voineet kadota tai niiden olemassaolosta ei edes tiedetä. Esimerkiksi Sampo Oyj voi saada osakkeita jopa 300 miljoonan arvosta, jos osakkeita ei siirretä ajoissa arvo-osuusjärjestelmään, talousvaliokunnan puheenjohtaja Turunen toteaa.
– Mielestäni valtion pitäisi puuttua asiaan. Kymmenen vuoden määräaikaa pitäisi pidentää ja pörssiyhtiöt velvoittaa tiedottamaan arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomille osakkailleen heidän omistuksistaan, vaatii Turunen.
Tai vaihtoehtoisesti olisi muutettava osakeyhtiölain siirtymäsäännöstä niin, että ei-aktiiviset osakkeet olisi mahdollista siirtää arvopaperikeskukseen perustettavalle yhteiselle arvo-osuustilille. Osakkeiden omistajien tulisi osakkeita lunastaessaan maksaa arvopaperikeskukselle säilytyksestä ja hallinnoinnista aiheutuneet kulut.
– Vaikka kymmenen vuoden siirtymäaika on ollut pitkä ja pörssiyhtiöt ovat lain voimaanastumisen jälkeen tiedottaneet osakkaitaan muutoksesta, on vain inhimillistä, että kaikkia tieto ei ole saavuttanut tai siirto on unohtunut tehdä. Kysymyksessä on niin suuri osakepotti, ettei sen voi antaa vain lipua pois omistajiltaan. Se olisi kohtuuton ratkaisu.
Kaj Turunen jätti tänään eduskunnalle toimenpidealoitteen arvo-osuusjärjestelmään kirjaamattomien pörssiyhtiöiden osakeomistusten siirtämisestä arvo-osuusjärjestelmään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
