Terveydenhuollon ulkoistuksissa suuria ongelmia – auttaisiko osuuskuntamalli?
Perussuomalaiset järjesti eduskunnan kansalaisinfossa tilaisuuden, jossa arvioitiin kaupallistuvan terveydenhuollon ongelmia ja pureuduttiin palveluosuuskuntien mahdollisuuksiin sote-palvelujen tuottamisessa.
Tilaisuuden avasi kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps.). Asiantuntija-alustajina olivat Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu, emeritusprofessori Tapani Köppä, professori Iiro Jussila ja perussuomalaisten eurovaaliehdokas, professori Mauno Vanhala.
Tilaisuuden vidotaltiointi. Eduskunnan kansalaisinfo 22.10.2013 (55min 42 sek).
Raha ratkaisee jatkossa, jos mitään ei tehdä
Emeritusprofessori Tapani Köppä tähdensi, että jos asioiden annetaan mennä menojaan, on todennäköistä, että raha ratkaisee jatkossa yhä enemmän: Terveydenhoito kaupallistuu markkinajohtajina suuret ylikansalliset palveluketjut ja asiakkaina hyvätuloiset. Julkinen sosiaaliturva heikkenee ja hyväntekeväisyysjärjestöt huolehtivat köyhien avustamisesta. Jos kuitenkin osuustoiminnan idea ja mahdollisuudet tunnistetaan ja otetaan ihmiset mukaan, on mahdollista, että 15 vuoden jälkeen palvelutuotannon monimuotoisuus, työnjako, kokonaisvaltaisuus ja erikoispalvelut on saatu kuntoon.
Köppä hahmotteli mallia, jossa lähiyhteisöt tuottavat hoivaa ja huolenpitoa omatoimisesti läsnäolon oheistuotteena ja terveysosuuskuntien jäsentoiminta pitää lääkärin pitkään loitolla ennaltaehkäisevän terveysvalistuksen ja kuntoiluaktiviteettien ansiosta. Tarpeen vaatiessa terveyspalvelujen logistiikka tarjoaisi nopeasti avun paikan päälle tai kuljettaisi avun tarvitsijan asianmukaiseen hoitoon. Sopimuksellisuus kuntien ja kansalaistoiminnan palvelutuotannossa olisi vakiintunutta ja turvaisi kansalaistoiminnan osallisuuden ja resursoinnin. Järjestöt ja osuuskunnat toimisivat sote-palveluissa markkinajohtajina eikä kilpailunrajoituksen varjolla asetettaisi esteitä niiden laajapohjaiselle yhteistyölle palvelutuotannossa.
Osuuskuntamalli toimii, on jo käytössä
Pellervo-Seuran Karhun mukaan monet yhteiskuntarakenteen peruspalvelut, myös sote-palveluja tuottavat, toimivat jo nyt osuuskuntapohjalla. Pellervon rekisterissä on 88 sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskuntaa. Esimerkkeinä Karhu mainitsi Pohjois-Karjalan Terveys Oy:n, joka on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan täysin omistama, yksityisiä terveyspalveluita tuottava tytäryhtiö. Toiminta alkoi 2013. Toiseksi esimerkiksi Karhu nosti Pohjola Vakuutus Oy:n omistaman Omasairaala Oy:n, joka on ortopediseen päiväkirurgiaan erikoistunut yksityissairaala.
Osuustoiminnan johtamisen professori Iiro Jussila puolestaan totesi, että osuustoiminta sopii ydinideoidensa puolesta erinomaisesti sote-palveluihin niin työntekijä- tai asiakasomisteisena mallina kuin yritysten tai muiden organisaatioiden yhteenliittyminä. Malli istuu markkinatalouteen ja puhuttelee täten niitä, jotka vierastavat julkista palvelutuotantoa. Toisaalta malliin kuuluu resurssien yhteisomistus ja demokraattinen kontrolli, jotka vierastavat puhdasta markkinaohjausta.
Perusterveydenhuollon ulkoistuksissa paljon ongelmia
Yleislääketieteen professori, ylilääkäri Mauno Vanhala kertoi, että viime aikoina lisääntyvässä määrin etenkin perusterveydenhuollossa ja päivystyksissä lääkäripalveluja on hankittu ostopalveluina ”keikkalääkärifirmoilta”. Hänen mukaansa vaikeuksia on tullut roppakaupalla. Laatu ja saatavuusongelmia on yleisesti. Lääkärin taidot, kielitaito jne. eivät ole vastannut tilattua. Sosiaalitoimessa ja perusterveydenhuollossa on Vanhalan mukaan ulkoistettu kokonaisuuksia. Vaikeuksia odotetaan hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun kriittinen (n. 30-40 %) kynnys ylittyy.
– Markkinaa vallatessa ulkomaisten pääomasijoittajien rahoilla on varaa tehdä tappiollakin, mutta kun kilpailijat on saatu nurin, niin hinta nousee vääjäämättä. Ulkomaiset sijoittajat eivät tee hyväntekeväisyystyötä Suomessa, vaan ansaitakseen Suomen sote-palveluilla, Vanhala täsmensi.
Vanhala näkee, että perusterveydenhuolto on romuttumassa. Hänen mukaansa tuotanto vinoutuu muun muassa siksi, koska rahoituksen painopiste siirtynyt perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Päättäjien on helpompi karsia oman kunnan perusterveydenhuoltoa kuin kuntayhtymän erikoissairaanhoitoa. Yksityinen, etenkin keikkafirmat ja kasvanut työterveyshuolto lisäävät erikoissairaanhoidon käyttöä.
Erilaisia mahdollisuuksia vinoumien poistoon voisivat Vanhalan mukaan olla terveysaseman tuottajaosuuskuntamalli, lääkäreiden muodostama tuottajaosuuskunta, spesiaalitoiminnan osuuskuntamalli tai kuntien osaomistama lääkäriosuuskuntamalli. Lääkäreiden perustaman lääkäripalveluita tarjoava osuuskunta vastaisi keikkafirmoja, mutta sillä erolla, että työn on tarkoitus tuottaa palkka osuuskunnan jäsenille, ei voittoa yritykselle.
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.