LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Lähi-idässä jatkuvan tragedian laineet lyövät voimakkaana myös Pohjolan politiikkaan. Ilmassa sinkoavat syytteet antisemitismistä ja kansanmurhasta. Ruotsin vasemmistopuolue on myrskyn silmässä ja nyt palestiinalaisaktivistit uhkaavat äänestysboikotilla. Maahanmuuttajat ovat erityisesti vihervasemmistolle merkittävä ja kasvava äänestäjäkunta, joka muokkaa vahvasti Pohjoismaiden poliittista karttaa.
Vasemmistopuolueen jäsenten väitetty antisemitismi ja kritiikitön suhtautuminen terroristisiksi luokiteltuihin palestiinalaisjärjestöihin on lähtenyt uusille kierroksille.
Yli 30 palestiinalaisyhdistystä uhkaa jättää puolueen, jos terroristiseksi luokiteltua PFLP-järjestöä avoimesti tukenut göteborgilaisen paikallisjärjestön puheenjohtaja Kristofer Lundberg suljetaan pois puolueen toiminnasta.
– Jos vasemmistopuolue haluaa vaihtaa hallituksen seuraavissa vaaleissa, tarvitsette äänemme ja paikalliset aktivistit, kirjoittavat järjestöt kannanotossaan Dagens Nyheterin mukaan.
Somessa keskustelu käy vilkkaana ja Lähi-idästä alkanut ristiriita leimuaa täysin liekein. Eräässä kommentissa kyselläänkin sitä, ovat palestiinalaisliikeet huomanneet toimivansa Ruotsissa, kaukana pohjoisessa sijaitsevassa, täysin erilaisen kulttuurin maassa.
Vuoden 2022 valtiopäivävaaleissa oli 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. He äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Siksi maahanmuuttajat ovat kyseisille puolueille erittäin merkittävä ja kasvava kohderyhmä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
