Eduskunta väitteli tiistaina siitä, tulisiko puolustusvoimien ammattisotilaita voida määrätä ulkomaan tehtäviin, kuten hallituksen esityksessä lukee.
Eduskunta puhui lähetekeskustelussaan hallituksen esityksestä puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta. Lain ytimessä on kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen, joka nousi esille Ranskan pyydettyä joulun alla EU-mailta apua Lissabonin sopimuksen pohjalta.
Luottamusta ja yhteisvastuuta
Puolustusministeri Jussi Niinistö kuvasi lakiesityksen sisältöä esittelypuheessaan näin:
– On tärkeää, että tilanteen niin edellyttäessä me voimme saada apua kumppaneiltamme. Jotta olemme uskottava kumppani, pitää meidän vuorostamme olla valmiita antamaan apua kumppaneillemme heidän sitä pyytäessään. Keskinäisen avun antamisessa ja vastaanottamisessa on kyse luottamuksesta, on kyse yhteisvastuusta, Niinistö korosti.
– Viime vaalikaudella käynnistyi lainsäädännön uudistaminen, jotta Suomi voi jatkossa vastaanottaa ja antaa sotilaallisia voimakeinoja sisältävää apua. Kyseessä on päätös pitkälle prosessille. Pian kykenemme täyttämään ne velvollisuudet, joihin olemme sitoutuneet Lissabonin sopimuksessa.
Niin Eero Heinäluoma (sd.) kuin Antti Kaikkonen (kesk.) nostivat esille puolustusvoimien kantahenkilökunnan aseman. Pakkolähetykset maailmalle ovat eettisesti hankalia, Kaikkonen totesi.
Terho: Hyvä, että pakko vain ammattilaisille
Perussuomalaisten eduskuntaryhmänpuheenjohtaja piti hyvänä, että kansainväliset tehtävät rajataan pois varusmiehiltä ja reserviläisiltä, ja tulevat pakollisiksi vain ammattisotilaille. Terho kehui lainsäädäntöhanketta ylipäätään.
– Tämä on osa eurooppalaista yhteistyötä, nimenomaan myönteinen osa jopa tämmöiselle melko EU-kriittisellekin henkilölle ja edustajalle, ja tämä edistää Euroopan ja Suomen turvallisuutta, Terho korosti.
Hän perusteli kantaansa vielä seuraavassa puheenvuorossaan, kun Markus Mustajärvi (vas.) ihmetteli EU-kriitikon myönteistä suhtautumista.
Päätös, jota EU-kriitikkokin voi kannattaa
Terho teroitti EU-vastaisuuden sisältöä.
– Selvennyksenä vain, että koska täällä selvästi oppositiossa on hieman heikkoa tuntemusta EU-kriittisyyden sisällöstä, niin voin kertoa mitä se tarkoittaa. Kysymys on nimenomaan siitä, että tämä päätös ja mikään sellainen päätös, mitä EU-kriitikko kannattaisi, ei sisällä vallansiirtoa tai tulonsiirtoa EU:lle tai jäsenmaiden välillä. Tämä on nimenomaan sitä oikeaa kansallisvaltioiden välistä yhteistyötä, kriisitilanteissa osoitettua solidaarisuutta, sitä oikeaa veljeyttä, jota Eurooppa nimenomaan tarvitsee, eikä sitä byrokratiaa, mitä Eurooppa ei kaipaa.
Veera Ruoho (ps.) tuki hallituksen linjaa ammattisotilaiden asemasta kansainvälisissä tehtävissä. Hän piti esille nostettuja ongelmia teoreettisina.
– Kantahenkilökunnan velvollisuus tarvittaessa osallistua kansainväliseen toimintaan on tarpeellinen, vaikkakaan tuskin käytännössä. Huolimatta mediassakin olleista uutisista, olen kyllä siinä käsityksessä, että kantahenkilökunnassa on väkeä, joka erittäin mielellään lähtee kansainvälisiin tehtäviin. Tätä henkilökuntaa lähetettäisiin varmasti ensisijaisesti.
Suomi päättää osallistumisestaan itse
Simon Elo (ps.) kysyi vielä, minkälaisista kansainvälisistä operaatioista saattaisi käytännössä olla kyse. Hän muistutti ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soinin sanoneen, että Suomi päättää aina itse, mihin operaatioihin osallistuu.
– Aina on käytettävä kansallista harkintaa, kun päätetään avun antamisesta tai vastaanottamisesta. Päätös on tehtävä Suomen etua silmällä pitäen. Tämän pitäisi olla itsestään selvä asia, puolustusministeri Niinistö vastasi ja jatkoi puolustusvoimien palkatun henkilöstön pakkokysymyksestä:
– Kyllä, pakko koskee kaikkia. Puolustushallinnolle tulee uusi tehtävä. Se koskee silloin kaikkia, niin uusia kuin vanhojakin työntekijöitä. Mahdollisesti Suomeen tulevien joukkojen johtamisesta taas päätetään tapauskohtaisesti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Elinkeinoministeri Wille Rydman kehottaa kuntapäättäjiä pidättäytymään ulkopolitikoinnista ja pysymään omalla tontillaan. - Kunnan tulee keskittyä oman toimivaltansa asioihin – siis kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja palveluiden varmistamiseen. Se, että kaupunginvaltuutetut askaroivat ulkopoliittisten tai kansainvälisten kysymysten parissa, on kaikki pois kunnan varsinaisten tehtävien hoitamisesta, Rydman sanoo.
Viestipalvelu X:ssä levisi keskustelu Ison-Britannian lähihistoriassa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista järkyttävistä seksuaalirikoksista. Satoja lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjä joutui laajamittaisen “raiskausringin” hyväksikäytön kohteeksi. Elon Muskin mainitsemista rikoksista vaaditaan nyt kansallista tutkimusta.
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa blogissaan tuloeroista, hallituksen vastustuksesta ja kovaäänisen median propagandasta, joka moninkertaistaa vasemmisto-opposition viestin. Sosiaalisen median keskusteluissa on ihmetelty viime päivinä, miksi uuden kyselyn mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Syytä onkin ihmetellä, sillä tuloerot eivät todella ole Suomessa ongelma.
Uusiutuvan energian osalta on nyt selvää, että tuulivoiman vyöry on ohitse Yhdysvalloissa. Trumpin presidenttikaudella sitä ei rakenneta lisää ainakaan merelle. Halvin energianlähde on maakaasu – siksi siihen panostetaan.
