Eduskunta väitteli tiistaina siitä, tulisiko puolustusvoimien ammattisotilaita voida määrätä ulkomaan tehtäviin, kuten hallituksen esityksessä lukee.
Eduskunta puhui lähetekeskustelussaan hallituksen esityksestä puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta. Lain ytimessä on kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen, joka nousi esille Ranskan pyydettyä joulun alla EU-mailta apua Lissabonin sopimuksen pohjalta.
Luottamusta ja yhteisvastuuta
Puolustusministeri Jussi Niinistö kuvasi lakiesityksen sisältöä esittelypuheessaan näin:
– On tärkeää, että tilanteen niin edellyttäessä me voimme saada apua kumppaneiltamme. Jotta olemme uskottava kumppani, pitää meidän vuorostamme olla valmiita antamaan apua kumppaneillemme heidän sitä pyytäessään. Keskinäisen avun antamisessa ja vastaanottamisessa on kyse luottamuksesta, on kyse yhteisvastuusta, Niinistö korosti.
– Viime vaalikaudella käynnistyi lainsäädännön uudistaminen, jotta Suomi voi jatkossa vastaanottaa ja antaa sotilaallisia voimakeinoja sisältävää apua. Kyseessä on päätös pitkälle prosessille. Pian kykenemme täyttämään ne velvollisuudet, joihin olemme sitoutuneet Lissabonin sopimuksessa.
Niin Eero Heinäluoma (sd.) kuin Antti Kaikkonen (kesk.) nostivat esille puolustusvoimien kantahenkilökunnan aseman. Pakkolähetykset maailmalle ovat eettisesti hankalia, Kaikkonen totesi.
Terho: Hyvä, että pakko vain ammattilaisille
Perussuomalaisten eduskuntaryhmänpuheenjohtaja piti hyvänä, että kansainväliset tehtävät rajataan pois varusmiehiltä ja reserviläisiltä, ja tulevat pakollisiksi vain ammattisotilaille. Terho kehui lainsäädäntöhanketta ylipäätään.
– Tämä on osa eurooppalaista yhteistyötä, nimenomaan myönteinen osa jopa tämmöiselle melko EU-kriittisellekin henkilölle ja edustajalle, ja tämä edistää Euroopan ja Suomen turvallisuutta, Terho korosti.
Hän perusteli kantaansa vielä seuraavassa puheenvuorossaan, kun Markus Mustajärvi (vas.) ihmetteli EU-kriitikon myönteistä suhtautumista.
Päätös, jota EU-kriitikkokin voi kannattaa
Terho teroitti EU-vastaisuuden sisältöä.
– Selvennyksenä vain, että koska täällä selvästi oppositiossa on hieman heikkoa tuntemusta EU-kriittisyyden sisällöstä, niin voin kertoa mitä se tarkoittaa. Kysymys on nimenomaan siitä, että tämä päätös ja mikään sellainen päätös, mitä EU-kriitikko kannattaisi, ei sisällä vallansiirtoa tai tulonsiirtoa EU:lle tai jäsenmaiden välillä. Tämä on nimenomaan sitä oikeaa kansallisvaltioiden välistä yhteistyötä, kriisitilanteissa osoitettua solidaarisuutta, sitä oikeaa veljeyttä, jota Eurooppa nimenomaan tarvitsee, eikä sitä byrokratiaa, mitä Eurooppa ei kaipaa.
Veera Ruoho (ps.) tuki hallituksen linjaa ammattisotilaiden asemasta kansainvälisissä tehtävissä. Hän piti esille nostettuja ongelmia teoreettisina.
– Kantahenkilökunnan velvollisuus tarvittaessa osallistua kansainväliseen toimintaan on tarpeellinen, vaikkakaan tuskin käytännössä. Huolimatta mediassakin olleista uutisista, olen kyllä siinä käsityksessä, että kantahenkilökunnassa on väkeä, joka erittäin mielellään lähtee kansainvälisiin tehtäviin. Tätä henkilökuntaa lähetettäisiin varmasti ensisijaisesti.
Suomi päättää osallistumisestaan itse
Simon Elo (ps.) kysyi vielä, minkälaisista kansainvälisistä operaatioista saattaisi käytännössä olla kyse. Hän muistutti ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soinin sanoneen, että Suomi päättää aina itse, mihin operaatioihin osallistuu.
– Aina on käytettävä kansallista harkintaa, kun päätetään avun antamisesta tai vastaanottamisesta. Päätös on tehtävä Suomen etua silmällä pitäen. Tämän pitäisi olla itsestään selvä asia, puolustusministeri Niinistö vastasi ja jatkoi puolustusvoimien palkatun henkilöstön pakkokysymyksestä:
– Kyllä, pakko koskee kaikkia. Puolustushallinnolle tulee uusi tehtävä. Se koskee silloin kaikkia, niin uusia kuin vanhojakin työntekijöitä. Mahdollisesti Suomeen tulevien joukkojen johtamisesta taas päätetään tapauskohtaisesti.
